Lecornu tarvitsee sosialistien pidättyvyyttä

Pääministeri Sébastien Lecornulla ei ole enemmistöä Ranskan kansalliskokouksessa, parlamentin alahuoneessa. Ensi vuoden budjetti pysyy siksi voimassa vain, jos riittävä osa vastustajista jättää äänestämättä hallituksen kaatamisen puolesta. Sosialistit ovat asettaneet tuelleen ehdon: varakkaiden veronmaksajien on kannettava suurempi osuus. Työnantajat vaativat päinvastaista, ja budjettikeskustelu alkaa 13. lokakuuta (AEF).

Mitä hallitus tavoittelee

Hallitus pyrkii supistamaan alijäämän tänä vuonna ennustetusta 5,4 prosentista 5,0 prosenttiin vuonna 2027 (French government). Ranska jäisi silloinkin selvästi EU:n 3 prosentin rajan yläpuolelle (EUR-Lex).

Ministerit esittelivät 1. lokakuuta 43 mrd. euron uudet säästö- ja verotoimet. Kun mukaan lasketaan aiemmin päätettyjen toimien nyt voimaan tuleva 11 mrd. euron vaikutus, hallitus puhuu 54 mrd. euron kokonaisuudesta (French government, To Brief).

Hallituksen säästölukuja verrataan tilanteeseen, jossa ensi vuoden menot kasvaisivat ilman uusia päätöksiä. Julkiset menot eivät siis vähene lähellekään ilmoitettuja summia. Luvut kuvaavat sitä, kuinka paljon vähemmän rahaa käytetään ennusteeseen verrattuna.

Vastustusta kahdelta suunnalta

Työnantajajärjestö Medefin puheenjohtaja Patrick Martin arvioi budjetin maksavan yrityksille lähes 20 mrd. euroa ja heikentävän Ranskan taloutta (Franceinfo). Medef ei ole avannut laskentatapaansa, joten luku on työnantajapuolen arvio, ei lakiesityksestä löytyvä erä.

Joidenkin toimien kustannuksia voi arvioida. Yritykset saavat alennuksia työnantajamaksuista. Jos henkilöstön voitonjako otetaan huomioon alennuksia laskettaessa, yrityksille aiheutuisi noin 3,7 mrd. euron kustannus, kertoo BFMTV.

Sosialistit näkevät päinvastaisen ongelman: suuryritykset maksavat liian vähän. Suuryritysten voittoihin kohdistuva lisävero säilyy, ja sen arvioidaan tuottavan vuonna 2027 noin 5 mrd. euroa. Hallituksen mukaan tuotto jää kuitenkin noin kolmanneksen aiempia vuosia pienemmäksi (Budget Ministry). Vero voi tuoda miljardeja, vaikka sen tuotto samalla laskee. Ilman Medefin laskelmia ei tiedetä, miten tämä veronkevennys näkyy järjestön kokonaisarviossa.

Parlamentin molempien kamarien sosialistijohtajat ja puoluejohtaja Johanna Rolland vaativat Lecornulle 2. lokakuuta lähettämässään kirjeessä muutoksia ”viipymättä” (Le Monde). Kirjeen mukaan eläkeläiset joutuvat maksajiksi ennen suurituloisia, köyhimpien etuudet jäädytetään samalla kun perintövarallisuutta verotetaan kevyemmin, ja suurin osa säästöistä kohdistuu keski- ja pienituloisiin (Libération).

Sosialistit vaativat, että hallitus tekee ennen keskustelun alkua lettre rectificative -korjauksen eli muuttaa virallisesti omaa lakiesitystään. Heidän mukaansa he auttoivat saamaan vuoden 2026 budjetin läpi. Kirjeessä varoitetaan, että ilman muutoksia Lecornu voisi saada budjetin hyväksytyksi vain Kansallisen liittouman vähintään hiljaisella tuella. Sosialistit pitävät sitä poliittisena ja moraalisena virheenä ennen presidentinvaaleja (Libération).

Miksi pidättäytyminen on sosialistien ase

Sosialistit voivat kaataa hallituksen äänestämällä epäluottamuslauseen puolesta tai jättää sen voimaan pidättäytymällä. Epäluottamuslause hyväksytään vain 289 äänellä, mikä on ehdoton enemmistö kansalliskokouksen 577 paikasta. Pidättyneet äänet eivät kerry epäluottamuslauseen tueksi (French Constitution). Sosialistien ei tarvitse kannattaa budjettia. Heidän tarvitsee vain olla äänestämättä hallituksen kaatamisen puolesta Kansallisen liittouman ja muun vasemmiston rinnalla. Lopputulos riippuu silti muiden ryhmien äänistä.

Lecornu on luvannut, ettei käytä perustuslain artiklaa 49.3, jonka nojalla lakiesitys hyväksytään ilman äänestystä, ellei epäluottamuslause mene läpi. Ennen budjetin esittelyä Le Figaro kertoi, että keino on silti varavaihtoehto.

Bryssel ei ratkaise kiistaa. Ranska on ollut liiallisen alijäämän menettelyssä, jolla EU puuttuu liialliseen julkiseen alijäämään, 26. heinäkuuta 2024 lähtien. Menettelyn tavoitteeksi on asetettu alijäämän korjaaminen vuoteen 2029 mennessä (Council of the EU). Euroopan komissio arvioi menojen kokonaisuraa, ei sitä, maksavatko säästöt eläkeläiset vai yritykset. Siitä päättää Pariisi.

Myös sijoittajat seuraavat tilannetta. Ranskan ja Saksan kymmenvuotisten valtionlainojen korkoero nousi noin 1,5 prosenttiyksikköön 2. lokakuuta (Agefi). Samalla viikolla valtionlainoja myytiin vilkkaasti Yhdysvalloista Eurooppaan (Corriere della Sera), joten budjetin omaa vaikutusta korkoeroon ei voi erottaa muista syistä.

Sosialistit ovat tehneet siitä, kuka maksaa, ehdon sille, etteivät he äänestä epäluottamuslauseen puolesta. Lecornu voi muuttaa sopeutuksen jakautumista luopumatta 5,0 prosentin tavoitteesta (French government), mutta jokainen myönnytys vaatii vastapainoksi säästöjä tai verotuloja muualta. Muuten alijäämä kasvaa. Lecornun on vastattava ennen keskustelun alkua, muuttaako hän esitystä. Hallituksen kohtalo riippuu myös kansanedustajista, joiden tukea hänen ei ole vielä tarvinnut hankkia.