Leipzigin drooni paljasti valta-aukon

Leipzig/Hallen lentoaseman työntekijä löysi 5. elokuuta räjähteillä varustetun droonin turvatulta rahtialueelta, lähellä ukrainalaisia Antonov-rahtikoneita. Saksan pomminpurkajat irrottivat sytyttimen. Lennot pysäytettiin. Tapaus ei osoittanut, että Euroopalta puuttuisivat droonipuolustuksen välineet kokonaan. Se paljasti vaikeamman aukon: kenellä on valta pysäyttää drooni niiden minuuttien aikana, jolloin se on jo matkalla kohti kiitotietä (AP, MDR).

Mitä Saksa tietää ja mitä ei

Saksan liittovaltion valtakunnansyyttäjä, joka vastaa valtionsuojelurikoksista, otti tapauksen Saksin osavaltion viranomaisilta (GBA). Siirto kertoo, että tutkinnassa epäillään kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvaa uhkaa. Se ei tarkoita, että Saksa olisi tunnistanut laitteen rakentajan tai lähettäjän.

Saksan viranomaiset ovat puhuneet mahdollisesta ulkomaisesta tai hybridivaikuttamiseen liittyvästä uhkasta nimeämättä tekijää (DW). Yhdysvaltain tiedustelutiedot menevät pidemmälle ja liittävät laitteen Venäjään (WSJ, CNN). Valtiollisen ohjauksen todistaminen edellyttää kuitenkin näyttöä operaattoreista, viestiyhteyksistä ja käskytysketjuista. Sellaista Saksan syyttäjä ei ole julkistanut.

Laite käytti tiettävästi matkapuhelinverkkoon perustuvaa etäohjausta, mikä jättää tutkijoille SIM-kortteja ja digitaalisia jälkiä. Sisäministeri Alexander Dobrindt kuvasi tapausta "uudeksi uhkaskenaarioksi" (Al Jazeera). Saksan julkisen palvelun tiedotusvälineiden mukaan Leipzig/Hallen lentoasemalla ei kuitenkaan ollut kiinteitä droonien havaitsemisjärjestelmiä. Se nojasi liittovaltion poliisin liikkuvaan yksikköön, joka on käytettävissä vain pyynnöstä (Tagesschau).

Kuka pysähtyy ja miksi

Tekniikka on vain puolet ongelmasta. Vaikeampi kysymys koskee toimivaltaa. Siviililentoasemalla lentoaseman pitäjä voi keskeyttää lennot. Poliisi voi tutkia rikosta ja käyttää voimaa rajatuissa tilanteissa. Armeija voi torjua vihamielisen ilma-aluksen, mutta se edellyttää erillistä oikeudellista kynnystä ja omaa komentoketjua. Näiden toimijoiden yhdistäminen minuuteissa ennen räjähdystä vaatii päätösketjun, jota useimmilla Euroopan lentoasemilla ei ole vakiintuneessa muodossa (EASA, Brussels Times).

Kaksi maata näyttää ongelman eri puolia. Suomessa Puolustusvoimat rajoitti ilmatilaa itäisellä Suomenlahdella muutamassa minuutissa epäillyn droonilähestymisen jälkeen 4. elokuuta ja purki rajoitukset, kun mitään ei tullut alueelle (Yle). Toiminta oli nopeaa, mutta kyse oli tyhjän merialueen turvaamisesta Venäjän lähellä, ei vuorokauden ympäri toimivasta rahtikeskuksesta, jossa työskentelee siviilihenkilöstöä.

Romaniassa F-16-hävittäjiä lähetetään ilmaan, kun sotilastutka havaitsee kohteita Tonavan rajaseudulla. Ampuminen on silti viimeinen keino, joka riippuu kohteen tunnistamisesta ja putoavien osien riskistä (Digi24). Molemmat maat pystyvät havaitsemaan. Kumpikaan ei ole julkaissut mallia, joka vie tutkahavainnosta päätökseen toimia siviililentoasemalla alle viidessä minuutissa.

Tšekki on edennyt konkreettisimmin. Prahan lentoasema alkoi käydä Saksan tapausta läpi turvallisuusviranomaisten kanssa. Sisä- ja liikenneministeriöt lähettivät lakiluonnoksen ministeriöiden väliselle lausuntokierrokselle. Esitys antaisi kriittisen infrastruktuurin kohteiden koulutetuille työntekijöille oikeuden toimia luvattomia drooneja vastaan ennen valtion yksiköiden saapumista (Radiožurnál, Ekonomický deník).

Panoksena logistiikkakäytävä

Puola käänsi Leipzigin tapauksen varoitukseksi Rzeszów-Jasionkan lentoasemasta. Puolan puolustusministeriön arvioon viitanneen Rzeczpospolitan mukaan jopa 95 % Ukrainalle toimitetusta sotilasavusta on kulkenut sen kautta. Liettuan tiedustelupalvelu varoitti erikseen Nato-liittolaisia siitä, että Venäjä voisi iskeä Baltian energia- ja liikenneinfrastruktuuriin ukrainalaisvalmisteisilla tai uudelleen rakennetuilla drooneilla hämärtääkseen syyllisyyttä (BNS, Verslo žinios).

Heikko kohta on sisäänrakennettu Euroopan kuljetusjärjestelmään. Samat kiitotiet, rahtityöntekijät ja huoltotiet palvelevat siviililogistiikkaa ja muodostavat samalla Naton itäisen huoltoketjun käytännön selkärangan. Halpa drooni voi sulkea kiitotien ja pakottaa esiin päätöskysymyksen: päättääkö seuraavasta liikkeestä lentoaseman henkilöstö, poliisi, kansallinen turvallisuusviranomainen vai liittokunnan sotilasjohto.

Saksan liittohallitus sanoo rakentavansa liittovaltion poliisille erillistä droonintorjuntayksikköä ja liittovaltion sekä osavaltioiden yhteistä droonintorjuntakeskusta. Auki on, johtaisiko keskus tositilanteita vai koordinoisiko se vain politiikkaa (Bundesregierung). Dobrindtin sisäministeriöltä tarvitaan nyt aikataulu suorituskyvylle, ei uutta uhka-arviota. Sama koskee jokaista EU-hallitusta, jonka Ukraina-tuki nojaa samoihin kiitoteihin, joiden haavoittuvuuden Leipzig osoitti.