Liettua hakee joustoa puolustusmenoihin

Liettua hakee EU:lta lisää aikaa ja liikkumavaraa puolustusmenojen poikkeussääntöön. Valtiovarainministeri Taurimas Valys kertoo pyytäneensä Euroopan komissaareilta, että nykyistä joustoa jatkettaisiin vuoden 2028 jälkeen ja sen 1,5 prosentin BKT-kattoa nostettaisiin. BKT eli bruttokansantuote kuvaa talouden vuoden kokonaistuotantoa. Valys ei ole kertonut tavoittelemaansa uutta rajaa tai päättymisvuotta (BNS/TV3). Budjettiluonnoksen mukaan alijäämä eli valtion menojen ja tulojen erotus, joka katetaan velalla, kasvaa 3,8 prosenttiin BKT:stä vuonna 2027 ja 4,6 prosenttiin vuonna 2028. EU:n raja on 3 prosenttia (valtiovarainministeriö).

Kun alijäämä ylittää rajan, EU voi käynnistää virallisen menettelyn, jossa hallitusta painostetaan vähentämään velanottoa.

Budjetti vetää kahteen suuntaan

Hallituksen 16. lokakuuta hyväksymässä budjettiluonnoksessa puolustukseen varataan vuonna 2027 4,8 miljardia euroa eli 5 prosenttia ennustetusta BKT:stä. Summa on hieman tämänvuotista suurempi, mutta osuus taloudesta jää vuoden 2026 5,38 prosenttia pienemmäksi (LRT, valtiovarainministeriö). Puolustusmenojen osuus siis pienenee, mutta alijäämä kasvaa.

Puolustus ei ole ainoa menojen kasvattaja. Luonnoksessa nostetaan julkisen sektorin palkkoja, eläkkeitä ja perhe-etuuksia, ja sosiaaliturvamenoihin ohjataan noin 1,8 miljardia euroa lisää (valtiovarainministeriö). Liettuan riippumaton budjettivalvoja arvioi 6. lokakuuta, että EU:n puolustusmenoille jo myöntämä liikkumavara oli käytännössä käytetty (Lrytas).

Mitä EU:n sääntö muuttaa – ja mitä se ei muuta

EU-mailla on sovitut rajat sille, kuinka nopeasti julkiset menot voivat kasvaa. Puolustuksen kansallinen poikkeuslauseke sallii ylittää rajan, mutta vain lisäpuolustusmenojen verran (neuvoston suositus). Se antaa luvan käyttää enemmän, ei EU:n rahoitusta.

Liettua sai poikkeukselle hyväksynnän 8. heinäkuuta 2025. Vuoden 2028 loppuun asti se voi ylittää menokasvun rajan kahdesta summasta pienemmän verran: joko puolustusmenojen kasvun vuodesta 2021 tai 1,5 prosenttia BKT:stä (neuvoston suositus). Poikkeuksen on ottanut käyttöön 18 maata, eikä yhdellekään ole myönnetty korkeampaa kattoa (neuvosto).

Poikkeus muuttaa vain sitä, miten Euroopan komissio arvioi Liettuan menojen kasvua. Se ei pienennä alijäämää. Panssarivaunut ja kasarmit lasketaan edelleen menoiksi, ja niiden rahoittamiseen otettu velka kasvattaa julkista velkaa. Alijäämä pysyy siis rajan yläpuolella, vaikka menokaton poikkeusta kasvatettaisiin.

Euroopan komissio on arvioinut, mitä nykyisen jouston täysimääräinen käyttö merkitsee Liettualle. Ilman poikkeusta noudatettavaan suunnitelmaan verrattuna alijäämä olisi vuonna 2028 1,3 prosenttiyksikköä suurempi ja velka 2,7 prosenttiyksikköä suurempi (Euroopan komissio). Arvio koskee nykyistä kattoa, ei Valysin tavoittelemaa korotusta.

Kuka maksaa laskun

Osa ensi vuoden puolustusrahoituksesta valmistaa Liettuaa vastaanottamaan saksalaisprikaatin. Samalla rakennetaan maan omaa divisioonaa (LRT). Vilnius voi perustellusti katsoa, että Liettuaan sijoitetut ulkomaiset joukot turvaavat myös muita liittolaisia. Poikkeus ei kuitenkaan jaa kustannuksia: se antaa Liettualle lisää liikkumavaraa EU:n säännöissä, mutta velka jää sen vastuulle.

Puolustusmenot jatkuvat myös vuoden 2028 jälkeen. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi, että myös väestön ikääntymiseen liittyvät eläke- ja terveydenhuoltomenot jatkuvat. Niiden kattaminen vaatii IMF:n mukaan suurempia tuloja tai menoleikkauksia muualla (IMF).

Asiakirjoista ei käy ilmi, että muut hallitukset kannattaisivat katon nostamista. Euroopan komissio ei myöskään ole tehnyt siitä ehdotusta. Komissio antaa virallisen lausuntonsa Liettuan budjettiluonnoksesta marraskuussa (Euroopan komissio).

Budjetti on vasta luonnos, eikä Valys ole kertonut, kuinka suurta kattoa tai kuinka pitkää jatkoa hän tavoittelee. Komission luvut tukevat silti selkeää johtopäätöstä: suurempi tai pidempi poikkeus antaisi Liettualle lisää aikaa EU:n menokasvusäännön puitteissa, mutta ei rahoittaisi pysyvästi suurempaa armeijaa. Lasku jää liettualaisten maksettavaksi joko kasvavana velkana nyt tai myöhempien vuosien vero- ja menoratkaisuina.