Macron ja Merz hakevat EU-markkinakieltoja

Emmanuel Macron ja Friedrich Merz ovat pyytäneet Euroopan komissiolta valtuutta vastata EU:n kilpailua vääristäviin ulkomaisiin käytäntöihin. Äärimmillään välineellä voitaisiin sulkea kokonaisen maan yritykset sisämarkkinoiden ulkopuolelle (Reuters, Ranskan ja Saksan epävirallinen muistio). Ehdotuksessa jäävät avoimiksi kaksi ratkaisevaa kysymystä: mikä käynnistäisi toimet ja mitä Bryssel voisi täsmälleen estää. Yhtäkään maata ei nimetä, mutta uutisoinnissa väline on yhdistetty Kiinaan (Euronews).

Ajoitus on tarkkaan valittu. EU:n kauppakomissaari Maroš Šefčovič tapaa kiinalaisia virkaveljiään 8.–9. lokakuuta (Politico).

Laajempi ulottuvuus, tuttu äänestystapa

Johtajat lähettivät komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille allekirjoitetun kirjeen ja ei-sitovan muistion. Sen keskeinen ehdotus on vastatoimiväline tilanteisiin, joissa toinen maa vääristää EU:n markkinoita laajassa mitassa. Kuvitellaan yksinkertainen tilanne: ulkomainen hallitus maksaa tehtailleen tukea, jotta ne tuottaisivat enemmän kuin kotimarkkinat pystyvät ostamaan. Tehtaat voivat myydä tuotteitaan Euroopassa halvemmalla kuin mihin eurooppalainen kilpailija pystyy kustannuksiaan kattamatta. Eurooppalainen tehdas menettää tällöin tilauksia.

Ranskan ja Saksan muistion mukaan komissio päättäisi vastatoimista. Päätös jäisi voimaan, ellei sitä kaataisi vähintään 15 hallitusta, joiden maiden osuus EU:n väestöstä on yhteensä 65 %. Toimenpiteen vastustajien pitäisi siis koota laaja liittouma. Se on vaikeampaa kuin saada muutama pääkaupunki pitämään asia poissa asialistalta.

Äänestystapa ei ole uusi. Sitä sovelletaan jo kaupan suojatoimissa eli tutkintamenettelyissä, joissa EU selvittää, myydäänkö tuontitavaraa alle kustannusten tai ulkomaisten tukien varassa. Uutta on välineen ulottuvuus: se voisi koskea yksittäisen tuotteen sijaan kokonaista toimialaa ja johtaa lisätullin sijaan markkinoilta sulkemiseen.

Nykyinen hitaampi menettely

Vuoden 2024 sähköautotapaus havainnollistaa nykyistä järjestelmää. Kiinan tukia koskeneen tutkinnan jälkeen Bryssel määräsi lokakuussa 2024 kiinalaisille akkukäyttöisille autoille yrityskohtaiset 7,8–35,3 prosentin tullit (Euroopan komissio). Kyse oli tasoitustulleista: lisätulleista, joilla pyritään poistamaan ulkomaisen tuen antama etu. Menettely koski vain yhtä tuotetta.

Macronin ja Merzin mukaan käsittely on liian hidasta, kun yksi maa hallitsee kokonaista tuotantoketjua (Reuters). He haluavat, että komissio voisi käynnistää tutkinnan omasta aloitteestaan, tarkastella kokonaisia toimialoja ja edetä nykyistä nopeammin.

Kuka maksaisi, jos Bryssel käyttäisi välinettä

Halvan toimittajan sulkeminen markkinoiden ulkopuolelle auttaa sen kanssa kilpailevia eurooppalaisyrityksiä. Samalla kustannukset nousevat eurooppalaisissa tehtaissa ja kotitalouksissa, jotka ostivat siltä. Myös vastatoimien riski kasvaa. Ehdotuksen laatijat tunnustavat sen ehdottamalla arviota siitä, mitä Kiinan vastatoimet maksaisivat kullekin jäsenmaalle (muistio).

Saksalaisyritysten kannat jakautuvat. Kauppakamarikyselyssä 60 % yrityksistä halusi vähentää riippuvuutta Kiinasta, mutta vain 36 % kannatti markkinoille pääsyn rajoittamista (DIHK). Useimmat yritykset haluavat pienentää riippuvuuttaan Kiinasta, mutta selvästi harvempi kannattaa markkinoiden sulkemista keinona. Myös teollisuusliitto BDI kannattaa EU:n nykyisten välineiden kohdennettua käyttöä (BDI).

Jotkin hallitukset houkuttelevat aktiivisesti kiinalaista pääomaa. Espanjaan suunniteltujen, kiinalaisosapuolia sisältävien akkutehtaiden investointien arvo on yhteensä lähes 15 mrd. euroa (Expansión). Summa kertoo suunniteltujen investointien arvon, jonka kauppakiista voisi vaarantaa. Madridilla on siksi erilaiset kannustimet kuin Pariisilla.

Ehdotuksista ei ole vielä säädetty. EU:n perussopimuksen 207 artiklan mukaan kauppasäädös edellyttää komission ehdotusta sekä Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden hallitusten hyväksyntää (EUR-Lex). Komissio kutsui asiakirjoja "arvokkaaksi panokseksi", ja EU-johtajat käsittelevät niitä 15.–16. lokakuuta pidettävässä huippukokouksessa (Euronews).

Allekirjoitetuissa asiakirjoissa ei määritellä, millaista näyttöä "järjestelmällinen" vääristäminen edellyttäisi. Niissä ei myöskään luetella, mitä Bryssel voisi estää (muistio). Pariisi ja Berliini esittävät laajaa toimivaltaa, mutta jättävät komission määriteltäväksi, mikä käynnistäisi sen käytön ja mihin valta ulottuisi. Näistä kahdesta valinnasta riippuu, voivatko kiinalaisia tuotantopanoksia ostavat yritykset ja kiinalaisia tehtaita tavoittelevat hallitukset hyväksyä suunnitelman.