Magyar purkaa Orbánin lukkoja

Péter Magyar yrittää purkaa järjestelmää, jota Viktor Orbán rakensi kolmetoista vuotta. Parlamentissa siihen on äänet. Vaikeampi kysymys on, voiko uusi määräenemmistö avata Orbánin lukot kohtelematta perustuslakia voittajan saaliina.

Unkarin pääministeri jätti tällä viikolla perustuslain muutosesityksen, joka kohdistuu kolmeen mekanismiin, joiden oli tarkoitus kantaa Orbánin valtaa vaalitappion yli (24.hu, Euronews). Tiszalla on 141 paikkaa 199-paikkaisessa parlamentissa, joten paketti ei ole poliittinen ele. Se voidaan hyväksyä.

Kolme lukkoa

Tärkein kohde ovat Unkarin niin sanotut kardinaalilait eli säädökset, joita voidaan muuttaa vain parlamentin kahden kolmasosan enemmistöllä. Orbán siirsi poikkeuksellisen laajan osan tavallisesta hallinnosta tämän kynnyksen taakse: eläkesääntöjä, keskuspankin valvontaa ja jopa parlamentin valiokuntarakenteita (24.hu). Euroopan neuvoston perustuslakiasiantuntijaelin Venetsian komissio varoitti jo vuonna 2011, että ala oli liian laaja ja antoi yhdelle hallitukselle mahdollisuuden sitoa seuraajiaan rutiinipolitiikassa (Venice Commission). Magyarin esitys kaventaisi kardinaalilakien piiriä ja palauttaisi politiikkavalintoja normaalin enemmistöpäätöksenteon alle.

Toinen kohde on budjettineuvosto. Sen hyväksyntä tarvitaan ennen kuin parlamentti voi hyväksyä valtion talousarvion. Jos neuvosto kieltäytyy ja budjettia ei saada hyväksyttyä 31. maaliskuuta mennessä, presidentti voi hajottaa parlamentin (Fundamental Law). Orbánin kaudelta jääneillä nimityksillä miehitetty elin toimii käytännössä vaaleilla valitsemattomana umpikytkimenä. Sen veto-oikeuden poistaminen purkaisi yhden edellisen järjestelmän jälkeensä jättämän ansan.

Kolmas osa on periaatteellisesti vaikeampi. Magyarin 17. perustuslainmuutos päättäisi presidentti Tamás Sulyokin toimikauden muutoksen voimaantuloa seuraavana päivänä, vuosia ennen vuoden 2029 määräaikaa (de.Euronews). Unkarin Helsinki-komitean huomautus osuu ytimeen: istuvan presidentin ennenaikainen erottaminen voi olla perusteltavissa, mutta vain jos se sidotaan objektiivisiin oikeusvaltiokriteereihin eikä jää läpinäkymättömäksi poliittiseksi ratkaisuksi (Hungarian Helsinki Committee).

Tässä korjaamisen ja koston ero muuttuu konkreettiseksi. Kardinaalilakien kaventaminen palauttaa valtaa tavallisille enemmistöille. Budjettineuvoston veto-oikeuden poistaminen purkaa epädemokraattisen laukaisimen. Yksittäisen presidentin poistaminen nimeltä ilman muodollista menettelyä näyttää enemmän siltä, että perustuslaillista valtaa käytetään poliittisen tilin tasaamiseen.

Puola näyttää, miksi menetelmä ratkaisee

Puola kohtasi saman ongelman version, kun Donald Tuskin koalitio korvasi PiS:n vuonna 2023. Rzeczpospolita kuvasi Orbánin mallin perustuvan perustuslailliseen koneistamiseen, median haltuunottoon ja klientelistiseen korruptioon (Rzeczpospolita). Oikeistolainen itävaltalainen uutisointi tulkitsee samat tapahtumat todisteeksi siitä, että liberaalit voimat käyttävät oikeusvaltiopuhetta puhdistusten perusteluna ja pitävät Tuskia esikuvana (Kurier).

Puola tekee menetelmäongelman näkyväksi. Kaapattu järjestelmä voi vaatia aktiivista purkamista. Jos uusi enemmistö kuitenkin turvautuu taannehtiviin sääntöihin ja henkilöityihin erottamisiin, vastustajat voivat uskottavasti väittää sen toistavan samaa voittaja vie kaiken -logiikkaa, jota se sanoo vastustavansa.

Komission seuraava ratkaisu

Venetsian komissio on lähettänyt asiantuntijoita Budapestiin, mutta se ei ole antanut virallista lausuntoa Sulyokia koskevasta kohdasta (Telex). Ennen lausuntoa väitteet siitä, että perustuslakiasiantuntijat olisivat hyväksyneet tai tuominneet muutoksen, ovat ennenaikaisia.

Euroopan komissiolla, EU:n toimeenpanevalla elimellä, on erillinen ja aineellisempi vipu: miljardien eurojen jäädytetyt Unkari-varat, joiden vapauttaminen on sidottu oikeusvaltiotavoitteisiin (iConnectBlog). Houkutus on pitää Magyarin poliittista suuntaa jo itsessään todisteena uudistuksesta. Slovakialainen uutisointi kehystää paketin jo Unkarin "paluuksi Eurooppaan" (ta3). Saksalainen raportointi on varovaisempaa ja erottaa julkisen talouden uudelleenasetuksen perustuslaillisesta menetelmästä (taz).

Komission testi on, pystyykö se arvioimaan menetelmää erillään siitä, pitääkö se hallituksesta, joka menetelmää käyttää. Magyarin kardinaalilakiuudistus ja budjettineuvoston veto-oikeuden poisto näyttävät demokraattiselta korjaustyöltä. Sulyokin erottaminen näyttää muulta. Unkari kysyy nyt, voiko kaapatun perustuslaillisen järjestyksen korjata opettamatta seuraavalle määräenemmistölle, että perustuslaki on vain väline päivän vastustajien poistamiseen. Komission oma ehdollisuuskehikko ei tarjoa siistiä tapaa erottaa näitä kahta toisistaan.