Magyar purkaa Orbánin järjestelmää 141 paikalla

Péter Magyar aloitti pääministerinä samalla välineellä, jota Viktor Orbán rakensi 16 vuotta: kahden kolmasosan parlamenttienemmistöllä. Tisza sai 141 paikkaa 199:stä 53 %:n ääniosuudella vaalijärjestelmässä, jonka Orbán muokkasi Fideszin eduksi (Verfassungsblog). Lukko kääntyy nyt tekijäänsä vastaan.

Määräenemmistö antaa Magyarille vallan muuttaa Unkarin perustuslakia, purkaa oikeuslaitoksen nimityksiä ja hajottaa rakenteita, joiden kautta julkista varallisuutta ohjattiin Orbánin liittolaisille. Paperilla valta riittää. Käytännössä ratkaisee, löytyykö näyttöä vielä ajoissa ja ehtiikö EU-rahoitus aueta ennen määräaikoja.

Silputtuja asiakirjoja, muistitikkuja ja juristeja ministeriöissä

Magyarin työntekijät löysivät entisen rakennusministeriön kellarista 15–20 säkillistä silputtuja asiakirjoja. Samassa valtion rakennuksessa säilytettiin myös Fideszin kampanjamateriaalia (Spiegel). Magyar teki rikosilmoituksen ja avasi nimettömän ilmiantokanavan. Useiden ministeriöiden virkamiehet ovat Unkarin median mukaan tarjonneet Tiszalle muistitikuille tallennettuja asiakirjoja, ilmeisesti vastineeksi työpaikkojensa säilyttämisestä (Forbes Hungary).

Unkarilaistietojen mukaan Magyar on nostanut keskeisten ministeriöiden johtoon juristeja, joille on annettu määräajat Orbánin kauden sopimusten tarkastamiseen ja purkamiseen. Kohteena ovat myös järjestelyt, joilla valtion varallisuutta siirrettiin poliittisesti kytkeytyneille säätiöille.

Unkari ilmoitti lisäksi liittyvänsä Euroopan syyttäjänvirastoon EPPO:on, joka tutkii EU-varojen väärinkäyttöä. Orbán kieltäytyi liittymästä siihen. Tuleva Euroopan pääsyyttäjä Andrés Ritter kehotti kiirehtimään: "Mitä ei turvata nopeasti, sekä todisteiden että rikoksella hankitun omaisuuden osalta, sitä tuskin saadaan myöhemmin takaisin" (Sonntagsblatt). Jos Unkari antaa EPPO:lle takautuvan toimivallan viraston perustamisvuoteen 2021 asti, Orbánin kauden tukipetoksia voidaan käsitellä EU-tasolla.

Kolme kuukautta 10,4 miljardin euron avaamiseen

Euroopan komissio jäädytti Orbánin aikana noin 19 miljardia euroa Unkarille kuuluvia EU-varoja oikeusvaltiopuutteiden vuoksi. Summasta 10,4 miljardia euroa kuuluu elpymis- ja palautumistukivälineeseen, EU:n pandemian jälkeiseen investointirahastoon. Rahoituksella on kova takaraja: kaikki uudistusten välitavoitteet on täytettävä 31. elokuuta 2026 mennessä (XpatLoop). Magyarilla on kolme kuukautta aikaa täyttää 27 "supervälitavoitetta", jotka koskevat tuomioistuinten riippumattomuutta, korruptiontorjuntaa ja julkisten hankintojen avoimuutta. Hän tavoittelee poliittista sopua komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa toukokuun loppuun mennessä (Euronews).

Brysselissä ei ole yksimielisyyttä etenemisvauhdista. Kuusi jäsenmaata, Ruotsi, Itävalta, Saksa, Suomi, Alankomaat ja Viro, vaatii tiukkaa näyttöä ennen rahojen vapauttamista. Varovaisuudelle on taustansa: kun Donald Tusk nousi valtaan Puolassa vuonna 2023, komissio vapautti rahaa ennen kuin oikeuslaitoksen uudistukset oli viety loppuun (Do Rzeczy).

Euroopan kansanpuolueen johtaja Manfred Weber on jo vaatinut Unkaria koskevan 7 artiklan menettelyn lopettamista pelkän vaalituloksen perusteella, ennen toteutuneita uudistuksia (European Conservative). Menettely on EU:n raskain väline demokraattisen taantumisen varalta. Jos komissio vapauttaa rahat vaalien eikä todennettujen uudistusten perusteella, sen vipuvarsi tulevissa oikeusvaltiokiistoissa heikkenee.

Järjestelmän sisäinen vastarinta

Kaikki Unkarin instituutiot eivät hyväksy vallanvaihdon seurauksia. Presidentti Tamás Sulyok, Orbánin nimittämä viranhaltija, jonka kausi jatkuu vuoteen 2029, torjui Magyarin vaatimuksen erota 31. toukokuuta mennessä. Sulyokin mukaan erottamiselle ei ole perustuslaillista perustetta. Presidentin tehtävä on pitkälti seremoniallinen, mutta hän voi viedä lakeja perustuslakituomioistuimeen, jossa Fideszin nimittämillä tuomareilla on yhä enemmistö (ICONnect). Erottaminen edellyttää Magyarin hallitsemaa kahden kolmasosan enemmistöä ja sen jälkeen saman tuomioistuimen ratkaisua. Se tarjoaa viivytyskeinon, ei pysyvää estettä.

Magyarin ensimmäiset ulkomaanvierailut Varsovaan ja Wieniin viestivät pyrkimystä palauttaa eurooppalaisia suhteita Orbánin Venäjä-myönteisen eristäytymisen jälkeen. Puolassa Magyar ja Donald Tusk keskustelivat LNG-yhteyksistä ja kaasuputkien liitännöistä, joilla Venäjä-riippuvuutta voidaan vähentää (Rzeczpospolita).

Tisza toimii kuitenkin saman johtajakeskeisen logiikan varassa kuin Fidesz. Magyarin hallitus säilyttää Orbánin kannat aseavusta Ukrainalle ja EU:n yhteisvelasta. Puolalaisanalyytikot kutsuvat häntä "Unkarin Tuskiksi", mutta vertaus toimii kahteen suuntaan: Tuskia on Puolassa arvosteltu oman mandaattinsa valikoivasta käytöstä. Magyar johtaa henkilönsä ympärille rakennettua puoluetta, voi kirjoittaa perustuslakia uudelleen ja käyttää samaa määräenemmistöä, joka teki Orbánista 16 vuodeksi lähes koskemattoman. Instituutioiden korjaamiseen ja niiden valtaamiseen käytetään samoja välineitä.