Malta poraa toista Sisilia-kaapelia

Maltalla porataan rannikkokallioon maanalaista reittiä suurjännitekaapelille, joka viedään meren alle kohti Sisiliaa (Lovin Malta). Kaapeli liittää Maltan toistamiseen Euroopan sähköverkkoon ja lisää tuontikapasiteettia 225 MW (Interconnect Malta). Saarelle kyse on ennen kaikkea varavoimasta: nykyinen yhteys Sisiliaan kantaa suuren osan tuontisähköstä, ja yhden kaapelin vika voi nopeasti muuttua koko järjestelmän ongelmaksi.

Miksi kaksi kaapelia muuttaa laskelmaa

Malta tuo sähköä Sisiliasta yhden yhteyden kautta. Kun kaapeli irtoaa verkosta vian tai huollon takia, Malta joutuu turvautumaan kotimaisiin kaasulauhdevoimaloihin. Toinen kaapeli antaa mahdollisuuden ottaa sähköä Italian laajemmasta verkosta myös silloin, kun ensimmäinen yhteys ei ole käytössä (Terna).

Lisäyhteys helpottaa myös aurinko- ja tuulivoiman käyttöä. Pienessä sähköjärjestelmässä tuotannon vaihtelu näkyy nopeasti: keskipäivällä aurinkosähköä voi olla liikaa, illalla liian vähän. Jos yhteys suurempaan verkkoon on kapea tai epävarma, käyttövarmuudesta vastaavilla operaattoreilla on vähän keinoja siirtää ylijäämää pois tai tuoda sähköä tilalle. Vahvempi yhteys Manner-Eurooppaan antaa Maltalle enemmän joustoa, koska Italian ja muun Euroopan verkko voi tasata vaihtelua, jota Malta ei yksin pysty hallitsemaan (Euroopan komissio).

Kaapeli ei silti poista paikallisen varavoiman tarvetta. Espanjan Baleaarien ja Kanariansaarten kokemus osoittaa tämän. Vaikka saarille on rakennettu sähköyhteyksiä, Espanjan viranomaiset ovat arvioineet, että tarvitaan yhä satoja megawatteja nopeasti käynnistettävää kapasiteettia tilanteisiin, joissa tuonti tai uusiutuva tuotanto ei riitä (El Periódico de la Energía). Kaapelit vähentävät eristyneisyyttä. Ne eivät tee saaresta mannerta.

Miksi sähkölasku ei välttämättä pienene

Sähköverkkohankkeisiin liitetään usein lupaus halvemmasta sähköstä. Tässä tapauksessa näyttö ei riitä siihen.

Kotitalouksien sähkön hinta muodostuu tukkusähköstä, verkkokuluista, veroista, maksuista ja julkisista tuista (Eurostat). Varmempi verkko ei automaattisesti laske vähittäishintoja, jos rakennuskustannukset peritään tariffeissa, tuontisähkö ei ole kotimaista tuotantoa halvempaa tai hallitus säätelee hintaa poliittisesti.

Kyproksen energiaministeri on tehnyt saman eron suoraan. Hän tukee Kyproksen ja Kreikan välistä Great Sea Interconnector -hanketta toimitusvarmuuden takia, mutta on varoittanut pitämästä hinnanalennuksia varmana seurauksena (Powergame). Hankkeen arvioidut kustannukset ovat lähes kaksinkertaistuneet suunnittelun alusta, ja kyproslaiset kriitikot kyseenalaistavat menon suuruuden, vaikka strateginen peruste hyväksyttäisiin (Kathimerini Cyprus). Malta kohtaa saman kiistan.

Kuka hyötyy ja kuka maksaa

Hyödyt ja kustannukset jakautuvat eri tahoille. Maltalaiset kotitaloudet ja yritykset hyötyvät, jos toimitusvarmuus paranee ja sähkökatkot vähenevät. Veronmaksajat maksavat rakentamisen, jonka kokonaishintaa on vaikea arvioida julkisista tiedoista. Julkisuudessa on liikkunut noin 300 milj. euron luku (Interconnect Malta, Euroopan komissio). Kotimaiset kaasuvoimalat menettävät käyttötunteja, jos tuonti kasvaa, mutta niiden arvo säilyy häiriötilanteiden varavoimana.

Hanke istuu EU:n laajempaan sähköverkkopolitiikkaan. Useat jäsenmaat ovat jäämässä jälkeen unionin 15 %:n yhteenliitäntätavoitteesta, joka tarkoittaa sitä, kuinka suuri osa maan tuotantokapasiteetista voidaan siirtää rajojen yli. Komissio on kehottanut reuna-alueiden sähköjärjestelmiä rakentamaan fyysisiä yhteyksiä Manner-Euroopan verkkoon (Euroopan komissio). Maltalla käynnissä oleva poraus on vakuutus. Se tekee sähköjärjestelmästä vaikeamman kaataa, vaikka se ei takaa halvempaa sähköä.