Malta uhkaa joutua oikeuteen kierrätyksestä

Euroopan komissio antoi Maltalle 8. heinäkuuta oikeudellisen takarajan: maan on kahden kuukauden kuluessa osoitettava täyttävänsä EU:n kierrätystavoitteet, tai asia etenee EU-tuomioistuimeen. Kyse on perustellusta lausunnosta, joka on rikkomusmenettelyn viimeinen vaihe ennen oikeuskäsittelyä. Malta ei ole kierrättänyt tai käyttänyt uudelleen vähintään puolta yhdyskuntajätteestään, vaikka velvoite tuli täyttää jo vuonna 2020 (Newsbook).

Samana päivänä komissio käynnisti Maltaa vastaan erillisen menettelyn vesivarojen hoidosta. Yhdessä tapaukset kertovat hallinnollisesta ongelmasta: jäsenvaltiolla on EU-oikeudellisia velvoitteita, mutta se ei ole osoittanut pystyvänsä järjestämään viranomaisvastuita ja käytännön toimeenpanoa niiden mukaisiksi.

Kuusi vuotta myöhässä

Kierrätystavoite perustuu jätedirektiiviin (direktiivi 2008/98/EY). Sen mukaan jokaisen EU-maan piti kierrättää tai käyttää uudelleen vähintään 50 % yhdyskuntajätteestään vuoteen 2020 mennessä. Malta kuuluu EU:n heikoimpiin suoriutujiin (Eurostat). Määräajan umpeutumisesta on kulunut kuusi vuotta. Kyse ei ole yksittäisestä viivästyksestä vaan pitkästä alisuoriutumisesta.

Komissio valvoo EU-oikeuden noudattamista vaiheittain. Ensin lähetetään virallinen huomautus eli kirjallinen varoitus. Sen jälkeen tulee perusteltu lausunto, jossa asetetaan oikeudellinen määräaika. Jos jäsenvaltio ei korjaa tilannetta, komissio voi viedä asian EU-tuomioistuimeen EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan nojalla. Sakot tulevat kyseeseen vasta myöhemmin, jos Malta häviää oikeudessa eikä silti noudata velvoitteitaan (komission kuvaus menettelystä).

Malta ei ole yksin. Heinäkuun 8. päivän paketissa komissio puuttui 14 jäsenvaltion kierrätyspuutteisiin (Europa Press, Newsbook). Espanja sai varoitukset sekä yhdyskuntajätteestä että pakkausjätteen kierrätyksestä. Myös Portugali kuuluu samaan erään (TVI/IOL). Komissio panee nyt täytäntöön velvoitetta, jonka hallitukset tunsivat vuosia mutta jättivät täyttämättä. Kyse ei siis ole Vallettaan kohdistuvasta erityiskohtelusta vaan laajemmasta testistä: seuraako ympäristötavoitteiden kirjaamisesta lakiin mitään, jos jäsenvaltiot sivuuttavat ne.

Vesiasia

Vesivarojen hoitoa koskeva menettely on vasta alkuvaiheessa, virallisen huomautuksen tasolla (komission kuvaus menettelystä). Sen välitön oikeudellinen riski on pienempi kuin kierrätysasiassa, mutta se antaa komissiolle toisen perustan vaatia Maltalta selvityksiä.

Maltan vesiongelmat tunnetaan hyvin: niukkuus, riippuvuus suolanpoistosta ja ikääntyvä putkiverkko. ARTE on käsitellyt maan rakenteellista vesikriisiä laajasti. Tätä artikkelia varten tehdyssä selvityksessä ei kuitenkaan löytynyt Maltan hallitukselta, oppositiolta tai kansalaisyhteiskunnalta olennaista julkista vastausta uuteen vesimenettelyyn. Asia on saanut Maltalla vain vähän huomiota, vaikka taustalla oleva ongelma on vakava.

Kypros tarjoaa karkean vertailukohdan. Nikosian alueellisen paikallishallinto-organisaation johtaja vaati hiljattain yhtä vesiviranomaista, joka kokoaisi vastuun padoista, suolanpoistosta, putkiverkoista ja pohjavesistä (Politis English). Sama logiikka koskee myös Maltaa. Kun vastuu vedestä jakautuu useille virastoille ja hallinnon tasoille, epäonnistumisella ei ole selvää omistajaa.

Kuka vastaa vajauksesta

Ratkaiseva puute on kotimainen vastuunjako. Komission oikeudelliset vaiheet voidaan nimetä, ja Maltan kierrätysluvut ovat tiedossa. Sen sijaan Maltan viranomaiset eivät ole julkisesti kertoneet, mikä ministeriö, virasto tai muu toimija vastaa vajauksen kuromisesta umpeen. Kenen vastuulla on jäteinfrastruktuurin suunnittelu? Kuka hoitaa vesiraportoinnin? Ilman vastausta vastuu jää sanaksi ilman osoitetta.

Maltan hallituksella on nyt konkreettinen velvoite: sen on vastattava kierrätystä koskevaan määräaikaan kahdessa kuukaudessa tai kohdattava EU-tuomioistuin. Vesiasiassa menettely on nuorempi, mutta sekin on alkanut. Komissio on kertonut, mitä Maltan on tehtävä. Vallettasta ei ole julkisesti kerrottu, miten se aiotaan tehdä.