Ukrainan massiivinen drooni-isku Moskovaan horjuttaa politiikkaa viidessä Euroopan maassa

Ukraina iski 17. toukokuuta Moskovan alueelle sodan laajimmalla droonihyökkäyksellään. Neljä ihmistä kuoli, öljynjalostamo vaurioitui ja Šeremetjevon lentokentän alueelle putosi romua (The Moscow Times). Saman viikon aikana Latvian pääministeri erosi havaitsematta jääneiden droonien takia, Suomi sulki Helsinki-Vantaan yöksi, Unkari kutsui Venäjän suurlähettilään puhutteluun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen ja Itävallan liittokansleri sanoi, ettei puolueettomuus enää suojaa maata. Droonisodasta on tullut EU-maiden sisäpoliittinen kysymys.

Isku, joka käynnisti ketjun

Moskovan isku oli osa jo tutuksi tullutta eskalaatiota, mutta tällä kertaa kierros eteni päivissä. Trumpin välittämä 72 tunnin tulitauko romahti toukokuun alussa lähes heti. Venäjä vastasi ampumalla yli 1 600 droonia ja ohjusta 30 tunnissa, mikä oli sodan suurin ilmahyökkäys.

Ukrainan vastaus tuli neljä päivää myöhemmin. Konrad-Adenauer-säätiön Air War Monitorin mukaan Ukraina laukaisi jo maaliskuussa 2026 enemmän pitkän kantaman drooneja kuin Venäjä. Moskovan alue on muuttunut toistuvaksi kohteeksi.

Latvia kaatui, Suomi kesti

Kolme ukrainalaista droonia lensi Latvian ilmatilaan 7. toukokuuta. Todennäköinen syy oli Venäjän elektroninen häirintä, joka ohjasi ne pois reitiltään. Yksi drooni osui tyhjään polttoainesäiliöön Rēzeknen lähellä. Henkilövahinkoja ei tullut.

Poliittinen vahinko syntyi siitä, ettei yhtäkään droonia torjuttu. Sensorit eivät havainneet ensimmäistä droonia lainkaan, ja kansalaisille lähetetyt varoitukset tulivat vasta iskun jälkeen. Puolustusministeri menetti tehtävänsä. Kun Latvian Edistykselliset lähti hallituskoalitiosta, pääministeri Siliņa erosi 14. toukokuuta. Hallitus kaatui paljastuneeseen toimintakyvyn puutteeseen.

Suomi kohtasi saman teknisen riskin mutta eri lähtökohdista. Viranomaiset antoivat vaaratiedotteen Uudellemaalle 15. toukokuuta kello 3.49, sulkivat Helsinki-Vantaan kolmeksi tunniksi ja nostivat Hornet-hävittäjiä ilmaan. Suomen ilmatilaan ei lopulta tullut drooneja.

Varoitus perustui Nato-liittolaisilta saatuun ennakkotietoon. Suomi ehti reagoida ennen vahinkoa, eikä tilanteesta syntynyt hallituskriisiä. Pääministeri Orpo myönsi, että kansalaisviestintä jätti liikaa kysymyksiä auki, mutta poliittisia seurauksia ei tullut.

Unkari ja Itävalta tekivät pitkään kypsyneet käännökset

Unkarin uusi Tisza-puolueen johtama hallitus oli ollut vallassa vasta viikkoja, kun se kutsui Venäjän suurlähettilään puhutteluun. Taustalla olivat Venäjän iskut lähellä Taka-Karpatiaa, jossa asuu Ukrainan unkarilaisvähemmistöä.

Pääministeri Péter Magyar tuomitsi iskut julkisesti (ATV, Reuters). Linja katkaisee vuosikymmenen Orbán-kauteen, jolloin Budapest piti Moskovaan läheiset välit. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan hallitus valmistelee yli kahdentoista diplomaattipeitteellä toimivan venäläisen tiedustelu-upseerin karkottamista. Orbánin aikana vastaavat tapaukset hoidettiin hiljaisilla poistamisilla ilman julkista tunnustamista.

Itävallassa liittokansleri Stocker sanoi Kronelle, että "mukava valhe puolueettomuuden suojaavasta vaikutuksesta" on lopetettava. Perustelu on sotilaallinen: 500 kilometriä lentävät droonit tekevät maantieteellisistä puskurivyöhykkeistä vähemmän merkityksellisiä.

Itävalta on liittynyt European Sky Shield Initiativeen, Saksan johtamaan yhteishankkeeseen, jossa maat ostavat yhdessä ilmatorjuntajärjestelmiä. Stockerin mukaan jäsenyys sopii yhteen puolueettomuuden kanssa. FPÖ pitää sitä hyökkäyksenä Itävallan perustuslaillista identiteettiä vastaan.

Saksa hyväksyi eskalaatioriskin

Berliini allekirjoitti Kiovan kanssa "Brave Germany" -ohjelman 11. toukokuuta. Saksa sitoutuu droonien yhteistuotantoon Ukrainassa. Kantama ulottuu 1 500 kilometriin, ja ohjelmaan kuuluu 5 000 tekoälyohjattua droonia. Rahoitus on 4 mrd. euroa.

Puolustusministeri Pistorius sanoi Itä-Ukrainan-vierailullaan Venäjän olevan "heikkouden vaiheessa". Venäjä vastasi nimeämällä kolme saksalaista droonivalmistajaa "laillisiksi sotilaallisiksi kohteiksi" (Handelsblatt). Saksa kutsui Venäjän suurlähettilään puhutteluun.

Saksan turvallisuusviranomaiset arvioivat fyysisen iskun Saksan maaperällä "erittäin epätodennäköiseksi", mutta kehottivat puolustusteollisuuden yrityksiä tarkistamaan suojausjärjestelynsä.

Viisi maata, viisi vastausta, ei yhteistä menettelyä

Kuvio on selvä. Jokainen Ukrainan pitkän kantaman isku aiheuttaa poliittisia jälkiaaltoja Euroopassa, mutta vaikutus riippuu maan sijainnista ja valmiudesta. Latvialta puuttuivat sekä havaintokyky että hallituksen sisäinen kestävyys. Suomella oli ennakkovaroitus ja kyky toimia ennen vahinkoa. Unkari ja Itävalta käyttivät tilanteen julkiseen irtiottoon linjoista, jotka olivat jo muuttuneet. Saksa hyväksyi eskalaatioriskin tietoisesti.

EU:lla ei ole yhteistä menettelyä droonien rajanylitystilanteisiin. Kymmenessä päivässä viisi maata tuotti viisi eri vastausta. Seuraava tapaus näyttää, syntyykö niistä koordinaatiota vai lisää hajanaisuutta. Ratkaisematta on peruskysymys: kuka vastaa, kun Venäjän häirinnän harhauttama ukrainalainen drooni ylittää Naton rajan?