Euroopan parlamentti tuki ulkoisia palautuskeskuksia

EU:n palautuspolitiikalle on syntymässä yhteinen sääntökirja, mutta ei vielä näyttöä siitä, että palautukset todella lisääntyvät. Euroopan parlamentti hyväksyi neuvotellun palautusasetuksen äänin 418–218. Tyhjää äänesti 30 meppiä. Äänestys seurasi 1. kesäkuuta 2026 saavutettua sopua neuvoston neuvottelijoiden kanssa. Parlamentin mukaan teksti luo yhteiset palautuspäätökset, tiukemmat yhteistyövelvoitteet, laajemmat säilöönotto-oikeudet, valtuutetut tarkastukset sekä mahdollisuuden siirtää ihmisiä kolmansiin maihin perustettaviin keskuksiin, jos toinen valtio suostuu ottamaan henkilön vastaan (European Parliament).

Äänestys siirtää palautuspolitiikkaa kansallisesta tilkkutäkistä kohti yhteisiä EU-sääntöjä. Se on koko Euroopan kannalta olennainen muutos, koska asetus voi sitoa kaikkia jäsenmaita. Varsinainen työ jää silti pääkaupungeille, tuomioistuimille, poliisille, säilöönottojärjestelmille ja EU:n ulkopuolisille hallituksille.

Bryssel voi kirjoittaa säännöt

Oikeudellinen muutos on todellinen. Asetusta sovelletaan suoraan sen hyväksymisen ja julkaisemisen jälkeen. Direktiivi taas pitää ensin siirtää kansalliseen lakiin. Määräenemmistöpäätöksissä yksittäinen maa ei voi yksin estää ratkaisua, joten Ranska tai Espanja voi vastustaa esitystä kaatamatta sitä (Article 288 TFEU, Council voting rules).

Tästä syntyy uusi vallanjako. Ranska voi kieltäytyä käyttämästä EU:n ulkopuolisia palautuskeskuksia, vaikka häviäisi laajemman lainsäädäntökiistan. Internazionalen julkaisema Reutersin uutinen kertoi Emmanuel Macronin kannasta: keskukset eivät hänen mukaansa toimi ja ovat ristiriidassa eurooppalaisten periaatteiden kanssa (Internazionale). Espanja on arvostellut mallia laajemmin. El Paísin mukaan huolia liittyy laillisuuteen, käytännön toteutukseen, ulkosuhteisiin ja pitkään säilöönottoon (El País).

Ranskan ja Espanjan vastustus kaventaa niiden hallitusten joukkoa, jotka todennäköisesti käyttäisivät keskuksia. Yhteisiä palautussääntöjä vastustus ei poista. Ydinmuutos on tässä: laki siirtyy Brysseliin, mutta palautusten koneisto pysyy hajallaan.

Poliittinen hyöty näkyy jo. Euroopan konservatiivit ja reformistit -ryhmä ECR kutsui äänestystä "palautusten aikakauden" aluksi, koska se voi nyt sanoa tiukemman linjansa päätyneen EU-lakiin (ECR Group). Tanskassa hallitus saa samanlaisen kotimaisen perustelun. Politiken kuvasi äänestystä oikeudelliseksi pohjaksi, jota Tanskan hallitukset olivat tavoitelleet ennen neuvotteluja mahdollisten vastaanottajamaiden kanssa (Politiken).

Kapasiteetti on muualla

Lain hyväksyminen on helpompaa kuin järjestelmän rakentaminen. Tanskan oma yhteiskirje toteaa, että ulkoiset keskukset riippuvat kolmansien maiden yhteistyöstä ja niiden on oltava EU-oikeuden sekä kansainvälisten sopimusten mukaisia (Danish Prime Minister’s Office). Ahramin julkaisema AFP:n uutinen kertoi Kreikan tavoitteesta solmia ensimmäiset sopimukset vuonna 2026 ja saada rakenteet toimintaan vuodesta 2027 alkaen (Ahram). Aikataulu ei vielä ole toimiva malli.

Neuvotteluvalta siirtyy nyt EU:n ulkopuolelle. Mahdolliset isäntämaat voivat vaatia rahaa, viisumijärjestelyjä, diplomaattista kohtelua, valvontaa ja takaisinottoehtoja. EU:n sisällä vahvat hallinnot voivat edetä nopeammin. Heikommissa järjestelmissä seurauksena voi olla pidempiä säilöönottoja, enemmän oikeustappioita ja useampia epäonnistuneita palautusprosesseja.

Oikeusriidat seuraavat yksittäisiä tapauksia. EU:n perusoikeuskirja pitää voimassa palautuskiellon, tehokkaan oikeussuojan ja oikeuden tulla kuulluksi, varsinkin jos poistaminen voisi altistaa henkilön vakavalle haitalle tai jos muutoksenhaku on heikkoa (EU Charter). Euroopan talous- ja sosiaalikomitea varoitti, että unionin ulkopuoliset keskukset voivat heikentää vastuunjakoa. HRRF puolestaan raportoi ihmisoikeusasiantuntijoiden huolista, joiden mukaan osat asetuksesta voivat olla ristiriidassa kansainvälisen ihmisoikeussuojan kanssa (EESC, HRRF).

Italia näyttää eron poliittisen voiton ja toimeenpanon välillä. Pagella Politican mukaan julkisasiamies Medinan kanta Italian ja Albanian keskuksia koskevassa oikeuskiistassa ei ollut yleinen hyväksyntä ulkoisille keskuksille (Pagella Politica). Internazionale kuvasi Gjaderin epäonnistuneita säilöönottopäätösten vahvistuksia ja ensimmäisiä ongelmia: fyysinen keskus muuttui nopeasti oikeudelliseksi ja hallinnolliseksi ongelmaksi (Internazionale).

Koe siirtyy asiakirjoihin

Muodollinen prosessi ei ole valmis. Neuvoston hyväksyntä ja julkaisu EU:n virallisessa lehdessä tarvitaan vielä, kuten DW totesi (DW). Sen jälkeen hallitukset tarvitsevat isäntämaasopimuksia, budjetteja, valvontaa, valituskanavia, kuljetuksia, henkilöllisyysasiakirjoja ja tapausaineistoja, jotka kestävät tuomioistuimissa.

Myös alaikäisiä koskeva ristiriita on ratkaistava. Parlamentin mukaan ilman huoltajaa olevat alaikäiset rajataan keskussiirtojen ulkopuolelle. RTE taas raportoi, että kielteisen päätöksen saaneita ilman huoltajaa olevia alaikäisiä voitaisiin lähettää kolmansiin maihin oikeusturvaehtojen täyttyessä (European Parliament, RTE). Lopullinen lakiteksti ja kansallinen käytäntö ratkaisevat, kuinka kapea suoja lopulta on.

Eurooppa on keskittänyt palautuspolitiikan sääntökirjaa. Ratkaiseva työ tehdään nyt sopimuksissa, oikeussaleissa, säilöönottokeskuksissa, lentokenttien lupaprosesseissa ja neuvotteluissa sellaisten hallitusten kanssa, joita EU usein mieluummin pitäisi etäällä.