Mepit vaativat ilmapuolustusta Romanian rajalle

Euroopan parlamentti käy Strasbourgissa keskustelua vasta sen jälkeen, kun räjähdykset ovat jo ulottuneet EU:n itärajalle. Venäläisten droonien tunkeutumiset Romanian, Baltian maiden ja Suomen ilmatilaan ovat tulossa parlamentin päätöslauselmaan. Sen merkitys on poliittinen: yksittäisiä tapauksia on vaikeampi kuitata paikallisiksi vahingoiksi. Parlamentti ei silti päätä, milloin Romanian joukot, Naton lentäjät tai kansalliset hallitukset nostavat valmiustasoa (Digi24).

Romanian tapaus antaa aloitteelle painon. EU tuomitsi Galațin tapahtumat kerrottuaan, että räjähteitä kuljettanut venäläinen drooni oli osunut asuinrakennukseen Venäjän yöaikaisessa iskussa Ukrainaan (EEAS). Romania vei asian YK:hon. Bukarest kuvasi siellä tutkahavaintoja ja liittyi yli 50 valtion sekä EU:n joukkoon tuomitsemaan toistuvat ilmatilaloukkaukset (Security Council Report).

Painetta ilman komentovaltaa

Valta-asetelma on selvä. Parlamentti voi nostaa poliittista hintaa, ohjata budjettikiistoja ja pakottaa hallitukset vastaamaan julkisesti. Se ei päätä, milloin drooni ammutaan alas, kuka komentaja kantaa riskin tai kuka korvaa vahingot, jos romua putoaa kylään.

Siksi päätöslauselma vaikuttaa eniten siellä, missä parlamentilla on vipuvoimaa: rahassa, hankintaprioriteeteissa, väestönsuojelussa ja valvontajärjestelmissä. Asiaa ajava romanialaismeppi Victor Negrescu haluaa miehittämättömiä uhkia varten yhteisen valvonta- ja varoitusjärjestelmän, lisää droonintorjuntaa ja ilmapuolustusta Romaniaan, EU:n korvausvälineitä vahinkoja kärsineille yhteisöille sekä Mustanmeren meriturvallisuuskeskuksen Constanțaan (Digi24).

Perussopimusten työnjako ratkaisee seuraukset. Parlamentti säätää lakeja, valvoo ja käy budjettitaistelut. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen päätöksenteko on muualla, ja yksimielisyysvaatimus antaa jäsenmaille edelleen mahdollisuuden jarruttaa yhteistä linjaa (SEU 14 artikla, SEU 36 artikla, SEU 31 artikla). Nyt testataan, pystyykö EU rakentamaan yhteistä matalalla lentävien droonien ja meridroonien torjuntaa ennen kuin jokainen rajamaa improvisoi yksin.

Itäinen sivusta testaa jo järjestelmää

Baltian tapaukset osoittavat, miksi kyse ei voi jäädä Romanian asiaksi. Latvialaisraportoinnissa yhden droonitapauksen ketju eteni havaitsemisesta yleisövaroituksiin, Šiauliaista nousseisiin liittolaiskoneisiin, visuaaliseen tunnistukseen ja lopulta Naton päätökseen ampua drooni alas (Diena). Siinä politiikka muuttuu käytännöksi: sensorit, komentovastuu, voimankäytön säännöt, vahingonkorvausvastuu ja yleisövaroitukset on sovitettava yhteen kansallisten ja Naton kanavien välillä.

Liettua käsittelee vastausta jo kerroksellisena suojana, ei yksittäisenä asejärjestelmänä. Keskustelussa ovat satamat, lentoasemat, GPS-häirintä, havaitseminen, seuranta ja torjunta. Klaipėda ja Palanga ovat mukana turvallisuuskehällä, koska siviili-infrastruktuuri altistuu samalle uhalle (LRT). Tämä liittyy suoraan Romanian korvausvaatimukseen. Droonin alas ampuminen Euroopan yllä voi suojata ihmishenkiä, mutta se voi myös synnyttää romuvaurioita, korvausvaatimuksia ja paikallista tyytymättömyyttä.

Ranska näyttää nykyisen mallin vahvuuden ja heikkouden. Pariisi voi viitata Rafale-hävittäjiinsä Baltian ilmavalvonnassa ja joukkoihinsa Romaniassa todisteena siitä, että suuret liittolaiset ovat läsnä itäisellä sivustalla (Le JDD). Ranskalaisraportointi nostaa samalla esiin asiantuntijoita, joiden mukaan pullonkaula on matalalla lentävien droonien havaitsemisessa, lyhyen kantaman tutkissa, sensoreissa, johtamisjärjestelmissä, elektronisessa sodankäynnissä ja kohtuuhintaisissa torjunta-aseissa (Euronews).

Bulgaria lisää kokonaisuuteen Mustanmeren. Sen raportoinnissa Constanța kytkettiin satamaturvallisuuteen, matkailuun, rannikkovalvontaan sekä Bulgarian, Romanian ja Turkin miinantorjuntayhteistyöhön. Viranomaiset korostivat koordinointia ja kansalaisten sekä kesätalouden rauhoittamista (24chasa, Europa FM). Riika, Vilna, Pariisi, Bukarest ja Sofia katsovat saman ongelman eri reunoja.

Ratkaisematta on yhä vastuun osoittaminen. Romanian ja EU:n lähteet pitävät Galația Venäjän vastuuna. Constanța on epäselvempi tapaus: raporttien mukaan räjähtänyt meridrooni oli ukrainalainen, kun taas Kiova syytti hallinnan menetyksestä Venäjän häirintää (AP). Materiaalinen alkuperä, oikeudellinen vastuu ja poliittinen tilivelvollisuus eivät välttämättä osoita samaan suuntaan.

Parlamentti voi kirjata erot näkyviin ja ohjata seuraavaa budjettikiistaa sensoreihin, torjunta-aseisiin, satamiin ja korvauksiin. Se ei silti päätä, milloin lentäjä laukaisee ohjuksen tai kuinka paljon riskiä hallitus hyväksyy rajakylän yllä. Euroopan droonikeskustelu alkaa Strasbourgissa, koska politiikka tarvitsee näyttämön. Vaikeammat päätökset tehdään valvomoissa, ministeriöissä ja rannikkokaupungeissa.