Meridiam vauhdittaa Kyproksen merikaapelia

Kypros on EU:n ainoa jäsenmaa, jonka sähköverkko ei ole yhteydessä Manner-Eurooppaan (Euroopan komissio). Kreetalta Kyprokselle vedettävä merikaapeli poistaisi eristyksen. Ranskalainen infrastruktuurisijoittaja Meridiam allekirjoitti 5. elokuuta sopimuksen, jolla siitä tulee Great Sea Interconnectorin (GSI) enemmistöomistaja. GSI on kaapelihanketta kehittävä yhtiö (Baird Maritime, Proto Thema).

Hanke sai nyt uskottavan rahoittajan. Varsinaista rakentamisbudjettia ei silti ole vielä sitovasti päätetty.

Mitä Meridiam osti — ja mikä puuttuu yhä

Meridiamin omistus nousee yli 50 prosentin. Kreikan riippumaton kantaverkkoyhtiö ADMIE oli hallinnut hanketta lokakuusta 2023 lähtien, jolloin se otti sen aiemmalta kehitysrakenteelta. ADMIE jää vähemmistöosakkaaksi, vastaa kehitysvaiheen teknisestä työstä ja operoi kaapelia, jos se rakennetaan (Iefimerida).

Ranskalaisen kaapelivalmistaja Nexansin kanssa tehty erillinen sopimus koskee merenpohjatutkimuksia. Niissä varmistetaan reitti ja pohjaolosuhteet ennen rakentamispäätöstä (Newsit).

Järjestyksellä on merkitystä. Merenpohjatutkimukset tehdään ennen lopullista investointipäätöstä eli FID:tä, jossa omistajat sitoutuvat maksamaan koko rakennusvaiheen. Meridiamin tulo vie hankkeen tutkimusvaiheeseen. Se ei vielä vie sitä rakentamiseen.

Kaupan ehtoja ei ole julkistettu. Baird Maritime raportoi, ettei yksityiskohtia julkaistu (Baird Maritime). Yksi kreikkalaismedia kertoi Meridiamin sijoituksen olevan 250 milj. euroa, mutta Meridiam ei ole vahvistanut lukua julkisesti (in.gr). Tarkka omistusosuus, hallituspaikat ja oman pääoman määrä ovat yhä auki.

Rahaa on silti jo liikkunut. Kuten To Brief aiemmin raportoi, Nexansille oli maksettu 251,4 milj. euroa ja kaapelia valmistettu 160 kilometriä vuoden 2024 loppuun mennessä, vaikka noin 1,43 mrd. euron ja arvonlisäveron arvoisen sopimuksen täyttä etenemismääräystä ei ollut annettu. Nexans oli myös neuvotellut väliaikaistilauksesta, jolla katettaisiin viivästysjakso (Capital.gr).

Kuka maksaa kaapelin

Kreetan ja Kyproksen välisen osuuden budjetiksi on kerrottu noin 1,9 mrd. euroa (Kathimerini, Euroopan komissio). EU:n noin 657 milj. euron tuki kattaa summasta noin kolmanneksen. Raha tulee unionin rajat ylittävän energiainfrastruktuurin ohjelmasta (EUR-Lex).

Jäljelle jää noin 1,24 mrd. euroa. Se on katettava sijoittajien omalla pääomalla, pankkilainoilla ja sähkölaskuihin lisättävillä verkkomaksuilla.

Kustannusjako osuu ennen kaikkea Kyprokseen. Sovitun mallin mukaan 63 prosenttia kaapelin kustannuksista kuuluu Kyprokselle ja 37 prosenttia Kreikalle. Kyproksen sääntelyviranomaiset ovat jo hyväksyneet 125 milj. euron keräämisen sähkölaskuista rakennusvaiheen aikana (Kathimerini).

Taustalla on todellinen huoltovarmuuspaine. Kyprokselle voi syntyä noin 750 megawatin sähkövajaus vuoden 2029 jälkeen, kun Dhekelian ja Vasilikon vanhat voimalat poistuvat käytöstä. Suunnitelmissa on oletettu, että kaapeli olisi toiminnassa vuoteen 2030 mennessä (Cyprus Mail).

Verkkoyhteys ei kuitenkaan automaattisesti laske sähkölaskuja. Kantaverkkoinvestoinnit maksetaan takaisin verkkomaksuina, jotka kansalliset sääntelyviranomaiset lisäävät sähkön hintaan. Irlannissa vuoden 2026 päätös nosti kotitalouksien sähkölaskuja noin 41 euroa vuodessa, kun verkon päivityksiä alettiin rahoittaa (The Irish Times). Kyproksessa kustannus kotitaloutta kohti voi olla raskaampi, koska pieni sähkömarkkina maksaa suhteellisesti suuren infrastruktuurihankkeen.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin on huomauttanut, että EU:n rajat ylittävät verkkohankkeet viivästyvät usein silloinkin, kun rakentamiselle on vahvat perusteet (Euroopan tilintarkastustuomioistuin). GSI sopii tähän kaavaan. Omistajat ovat osoittaneet, että hanke liikkuu jälleen. Ne eivät ole vielä julkaisseet asiakirjoja, jotka osoittaisivat sen olevan rahoituskelpoinen.