Meridiam ottaa 66%, ylitysriski jää piiloon

Ranskalainen infrastruktuurisijoittaja Meridiam ostaa 66 % Great Sea Interconnector -hankkeesta, eli suunnitellusta merikaapelista Kreetan ja Kyproksen välille (Kreikan pääministeri). Kreikan kantaverkkoyhtiö ADMIE pitää 34 % ja teknisen vetovastuun (Powergame). Kauppa tuo pysähdyksissä olleeseen hankkeeseen sen, mitä siltä on puuttunut: yksityisen sijoittajan, joka on valmis sitomaan siihen pääomaa. Osakassopimusta ei silti ole julkaistu. Auki on myös, kuka maksaa kustannusylitykset. 1,9 mrd. euron kaapelissa, jota rahoitetaan osin sähkönkäyttäjien laskuilla, kyse ei ole yksityiskohdasta.

Kypros on EU:n ainoa jäsenmaa, jonka sähköverkko toimii täysin erillään eurooppalaisesta sähköjärjestelmästä (Euroopan komissio). Merikaapeli liittäisi saaren manner-Euroopan sähkömarkkinaan ja vähentäisi riippuvuutta tuontipolttoaineista. Tämä on hankkeen poliittinen peruste. Kiista koskee sitä, kenen taseeseen rakennusvaiheen riskit lopulta kirjataan.

Kuka kantaa kustannuksen

Kreetan ja Kyproksen välisen osuuden hinnaksi arvioidaan 1,9 mrd. euroa (Knews Kathimerini Cyprus). Noin 657 milj. euroa tulee EU:n Verkkojen Eurooppa -välineestä, joka tukee rajat ylittävää infrastruktuuria (Cyprus Mail). Loppu rahoitetaan omalla pääomalla, velalla ja säännellyillä verkkotuotoilla. Käytännössä sähkönkäyttäjät maksavat osan verkkopalvelumaksuina.

Viranomaiset ovat jakaneet pitkän aikavälin kustannusvastuun niin, että Kyproksen osuus on 63 % ja Kreikan 37 %. Perusteena on, että Kypros hyötyy eristyneisyytensä päättymisestä enemmän (Kathimerini Cyprus).

Kyproslaisilta kuluttajilta on lisäksi vaadittu maksua jo ennen kuin kaapeli toimii: 25 milj. euroa vuodessa viiden vuoden ajan, yhteensä 125 milj. euroa, rakennusvaiheen aikana (Iefimerida). Ensimmäinen erä jäädytettiin, kun viranomaiset viittasivat puutteelliseen toimeenpanoon ja erimielisyyksiin rahoituslähteestä (Cyprus Mail). Kypros siis vastustaa jo nyt maksamista kaapelista, jota ei vielä ole.

Mitä Meridiamin raha ostaa

Meridiam rahoittaa jäljellä olevat 40 % merenpohjatutkimuksista. Niillä määritetään kaapelin tarkka reitti. Yhtiö voi myös korvata ADMIE:lle 66 % niistä 251,4 milj. eurosta, jotka kantaverkkoyhtiö on jo käyttänyt (Powergame). Ranskalaisen kaapelivalmistaja Nexansin kanssa tehty rinnakkaissopimus tähtää tutkimusten käynnistämiseen uudelleen syyskuussa (SigmaLive).

Tämä ei vielä tarkoita rahoituksen sulkeutumista, eli vaihetta, jossa koko rahoituspaketti on oikeudellisesti sitova. Kyproksen energiaministeri Michael Damianos sanoi hallituksen odottavan yhä Euroopan investointipankin due diligence -arviota ennen päätöstä siitä, tuleeko valtio mukaan omistajaksi (Euronews Greek). Kuten kerroimme sopimuksen julkistamisen yhteydessä, omistus on vaihtanut muotoa, mutta ratkaisevat rahoitussitoumukset ovat yhä edessä. Kauppahintaa, hallituspaikkoja, veto-oikeuksia ja kustannusylitysten jakoa ei ole kerrottu.

Kaapeli kulkee kiistellyillä vesillä

Les Echos kehysti Meridiamin tulon hankkeeseen Turkin painostuksen, Kyproksen sisäisten kiistojen sekä Ranskan ja Kreikan lähentymisen kautta (Les Echos). Tämä liittyy suoraan rahoitusriskiin. Kiistellyillä merialueilla toimivat tutkimusalukset voivat viivästyä. Viivästykset nostavat urakka- ja rahoituskuluja. Julkaisemattomassa osakassopimuksessa pitäisi näkyä, päätyykö lisälasku yksityiselle pääomalle vai julkisesti säänneltyihin tariffeihin. Euroopan tilintarkastustuomioistuin on varoittanut, että EU:n rajat ylittävät sähköhankkeet viivästyvät toistuvasti, vaikka poliittinen peruste olisi vahva (Euroopan tilintarkastustuomioistuin).

Jos hanke onnistuu, suurin hyötyjä on Kypros. Se saa yhteyden pois sähköjärjestelmän eristyksestä markkinaan, joka voi parantaa toimitusvarmuutta ja mahdollistaa edullisemman tuontisähkön. Meridiam ja ADMIE saavat säännellyn omaisuuserän, jonka sallituksi tuotoksi on kerrottu 8,3 % sekä 3,7 % lisäpreemio 17 vuodeksi (Kathimerini). Kreikkalaisten kuluttajien suora osuus on pienempi, 37 %, mutta ADMIE:n 251,4 milj. euron panos tarkoittaa, että myös Kreikan säännellyssä sähköjärjestelmässä on pääomaa kiinni.

Kustannusten noustessa selvin häviäjä on kyproslainen sähkönkäyttäjä: Kypros kantaa 63 prosentin osuuden ja kuluttajilta peritään rakennusvaiheen maksuja ennen kuin kaapeli siirtää sähköä. Meridiamin mukaantulo tekee hankkeesta uskottavamman. Läpinäkyvämmäksi se ei sitä tee.