Merz lopettaa puhelinsairauslomat Saksassa

Friedrich Merz on valinnut talouspoliittisen linjansa. Saksan liittokanslerin koalitiopaketti kiristää sosiaaliturvaa, vaikeuttaa sairauspoissaoloja ja keventää työsuhdesääntelyä. Ajatus on selvä: kun useampi ihminen tekee työtä tiukemmilla ehdoilla, talous kasvaa.

Saksan keskeinen ongelma ei kuitenkaan ole vain työn määrä. Se on tuottavuus eli se, kuinka paljon arvoa työtunti tuottaa. Jos työtunti tuottaa liian vähän, ongelma ei ratkea pelkästään lisäämällä tunteja ja kiristämällä ehtoja.

Kolme vipua, yksi teoria

Paketti rakentuu kolmen keinon varaan.

Ensimmäinen koskee sosiaaliturvaa. Nykyinen Bürgergeld, Saksan työttömien perusturva, korvataan Grundsicherung-järjestelmällä. Uudessa mallissa työtä on otettava vastaan nopeammin, varallisuutta tarkastetaan aiemmin ja ehtojen rikkomisesta seuraa kovempia sanktioita (Corriere d'Italia, Euronews PL).

Toinen keino kohdistuu poissaoloihin. Puhelimitse saadut sairauslomatodistukset, joissa työntekijä saa lääkärintodistuksen vastaanottokäynnin sijaan puhelun perusteella, ollaan poistamassa (DW). Eläkeikää nostettaisiin yli 67 vuoden.

Kolmas keino liittyy palkkaamiseen. Määräaikaisten työsopimusten jatkamista helpotetaan ja irtisanomissuojaa heikennetään (Il Fatto Quotidiano, Al Jazeera). Kokonaisuutta täydennetään keskituloisten verohelpotuksilla, jotka rahoitetaan kiristämällä suurituloisten verotusta.

Erään markkina-arvion mukaan uudistukset voisivat nostaa Saksan pitkän aikavälin kasvuvauhdin noin 0,4 prosentista 0,7 prosenttiin (Biz Chosun). Muutos olisi tuntuva, mutta ei rakenteellinen käänne. Arviota ei ole vahvistanut mikään riippumaton instituutio.

Työkurilla ei paikata investointivajetta

Uudistusten logiikka on klassista tarjontapuolen talouspolitiikkaa: tuotannon esteitä puretaan, jolloin kasvu vahvistuu. Saksan työmarkkina ei kuitenkaan näytä ensisijaisesti kärsivän siitä, ettei työntekijöitä olisi tarjolla. Työllisyys laski toukokuussa 2026 vuositasolla 0,4 prosenttia (Destatis). Yritykset vähentävät väkeä, eivät kilpaile epätoivoisesti uusista työntekijöistä.

Saksassa on todellisia työvoimapuloja hoivassa, rakentamisessa ja käsityöammateissa. Ne johtuvat kuitenkin ennen kaikkea koulutusputkien kapeudesta ja väestön ikääntymisestä, eivät liian anteliaasta sosiaaliturvasta.

Suurempi ongelma on muualla. BNP Paribas Economic Researchin mukaan yritysten reaaliset T&K-menot kasvoivat vuosina 2020–2024 Yhdysvalloissa selvästi nopeammin kuin EU:ssa. Tutkimusyksikön mukaan Euroopan koronanjälkeinen tuottavuuden hidastuminen liittyy teknologia-alan ali-investointeihin, ei siihen, että etuudet olisivat tehneet työnteosta liian mukavaa (BNP Paribas).

Tiukemmat etuusehdot eivät tuota parempia ohjelmistoja, nopeampia rakennuslupia tai halvempaa sähköä. Jos pullonkaulat ovat energiakustannuksissa, infrastruktuurissa ja hitaassa digitalisaatiossa, työmarkkinoille painaminen lisää painetta mutta ei välttämättä tuotantoa.

Kuka hyötyy, kuka maksaa

Suorimmat hyödyt menevät työvoimavaltaisille yrityksille. Poissaolokustannukset pienenevät, hakijajoukko kasvaa ja lyhytaikainen palkkaaminen helpottuu (Finance Yahoo). Keskituloiset kotitaloudet voivat hyötyä verohelpotuksista, mutta uskottavaa kokonaisarviota verojen ja etuuksien nettovaikutuksista ei ole vielä julkaistu.

Häviäjät ovat helpommin tunnistettavissa. Sosiaaliturvan varassa elävät kohtaavat kovempia sanktioita. Pitkäaikaissairaat menettävät joustoa, jos puhelimitse saadut sairauslomatodistukset poistuvat. Ikääntyvien työntekijöiden eläke siirtyy kauemmas. Määräaikaiset työntekijät kantavat suuremman epävarmuuden (Aktuálně.cz).

Makrotaloudellinen riski on yksinkertainen. Jos etuuksia leikataan hauraan kasvun aikana, kotitalouksien kulutus heikkenee. Se voi syödä osan niistä hyödyistä, joita työvoiman tarjonnan kasvulla tavoitellaan.

Mitä Saksan naapurit odottavat

Saksa on euroalueen suurin talous. Sen uudistukset näkyvät myös naapurimaissa, joiden yritykset elävät saksalaisista tilauksista. Puolalaisille alihankkijoille sosiaaliturvapuhe on toissijaista. Olennaista on, muuttuuko reformipaketti investointitilauksiksi (Interia, Rzeczpospolita).

Italialaiskommentaattorit ovat huomanneet ristiriidan. Jos Berliini yhdistää nyt sosiaalisen kurin valtion tukemaan teollisuusstrategiaan autoissa ja siruissa, sen on vaikeampi esiintyä Brysselissä puhtaana finanssikurin puolustajana (Corriere).

Merzin on nyt osoitettava, että paketti synnyttää investointeja eikä pelkästään tiukempia sääntöjä. Saksan naapurit näkevät eron ennen kuin se näkyy otsikkotason kasvuluvuissa.