Merz hautaa €100 miljardin hävittäjähankkeen

Euroopan näkyvin puolustusteollinen yhteishanke kaatui tällä viikolla. Saksan liittokansleri Friedrich Merz lopetti Ranskan, Saksan ja Espanjan FCAS-ohjelman yhdeksän vuoden, noin 4 mrd. euron kulujen ja nollan lentävän prototyypin jälkeen. Hanke kariutui siihen, etteivät Dassault Aviation ja Airbus päässeet sopuun johtovallasta (aviospace.org, Euronews).

FCAS eli Future Combat Air System käynnistettiin vuonna 2017. Tarkoitus oli rakentaa kuudennen sukupolven hävittäjä, aseistettuja drooneja ja niitä yhdistävä taistelupilvi, siis verkko, jossa koneet, sensorit ja miehittämättömät järjestelmät toimivat yhdessä. Elinkaarikustannukseksi arvioitiin 100 mrd. euroa. Poliittinen ajatus oli selvä: Euroopan kaksi suurinta taloutta rakentaisivat asejärjestelmänsä itse eivätkä olisi riippuvaisia Yhdysvalloista. Käytännössä vuosikymmen kului patentteihin, dataan ja teollisiin jako-osuuksiin.

Miten teolliset valtakiistat upottivat strategisen hankkeen

Dassaultin toimitusjohtaja Éric Trappier vaati yhtiölleen noin 80 prosentin määräysvaltaa eikä halunnut jakaa arkaluonteista teknologia- ja suunnitteludataa Airbusin kanssa. Alkuperäisessä asetelmassa Ranskalla, Saksalla ja Espanjalla oli kullakin 33 prosentin osuus (Euronews, EFE). Turvallisuusanalyytikko Frank Sauer tiivisti tilanteen suoraan: "Lopulta Éric Trappier torpedoi hävittäjähankkeen" (n-tv.de).

Yhtiökiistan takana oli myös sotilaallinen ristiriita. Ranska tarvitsi koneen, joka soveltuu ydinasepelotteeseen ja lentotukialuskäyttöön. Saksalla ei ollut samaa tarvetta. Kyse oli eri puolustusdoktriineista, ei vain hankintatekniikasta. Merz oli kyseenalaistanut ohjelman jo helmikuussa ja arvioinut, että droonit ovat miehitettyjä hävittäjiä tärkeämpiä. Kun hän yritti vielä kesäkuun alussa keskustella Trappierin kanssa, tapaaminen "ei mennyt hyvin" (Le Grand Continent).

Kolme raidetta yhden sijaan

Eurooppa on nyt juuri siinä hajanaisessa tilanteessa, jota EU:n puolustusvälineillä on pyritty välttämään.

Ranska jatkaa Rafale F5 -päivitystä ja taisteludrooniohjelmaa Dassaultin johdolla (Dassault Aviation). Saksassa Airbus käynnisti muutamassa tunnissa Team Gen 6 -aloitteen: kahdeksan yhtiön ryhmän, joka ehdottaa uutta hävittäjää saksalaisen teollisen johdon alla, todennäköisesti Ruotsin Saabin kanssa (Spiegel, Zeit).

Saksan realistisin varavaihtoehto olisi liittyä GCAP-ohjelmaan, Britannian, Italian ja Japanin kuudennen sukupolven hävittäjähankkeeseen. Sekään ei ole vakaalla pohjalla. Ohjelman 686 milj. punnan siltasopimus päättyy 30. kesäkuuta, eikä Lontoo ole julkaissut puolustusmenosuunnitelmaa, joka avaisi pitkäaikaisen rahoituksen. BAE Systems on varoittanut, että yli 4 000 insinööriä siirretään muihin tehtäviin ilman jatkosopimusta (National Security Journal). Saksan päävaihtoehto omalle hävittäjähankkeelle voi siis horjua jo kesällä.

Kuka maksaa, kuka kohauttaa olkiaan

Euroopan komissio vähätteli vahinkoa. Tiedottaja Thomas Reignier sanoi uudelleenaseistusohjelman olevan edelleen voimissaan ja viittasi SAFE-välineeseen, EU:n suunniteltuun 150 mrd. euron puolustuslainajärjestelyyn (El Español). Komission oletus on, että Bryssel voi halvoilla lainoilla ohjata yhtiöitä rajat ylittäviin kumppanuuksiin, joita ne eivät muuten tekisi. FCAS näytti mallin rajat: raha ei poistanut Dassaultin ja Airbusin välistä luottamuspulaa, eikä SAFE sisällä mekanismia, joka estäisi saman toistumisen.

Belgian pääministeri Bart De Wever kutsui romahdusta "täydelliseksi typeryydeksi", jota ajoi ranskalais-saksalainen "ylimielisyys" (n-tv.de). Puolassa uutinen tulkittiin vahvistukseksi omalle linjalle: maan ensimmäiset F-35-hävittäjät laskeutuivat Łaskin tukikohtaan toukokuussa, ja Varsovalle se osoittaa, että amerikkalaisen ostaminen toimii, kun eurooppalaisen rakentaminen ei toimi (rp.pl).

Espanja kärsi epäsymmetrisimmän iskun. Maan FCAS-koordinaattori Indra laski Madridin pörssissä 4,2 prosenttia jo päivää ennen virallista ilmoitusta (Cinco Días). Puolustusministeri Margarita Robles syytti teollisuutta siitä, että se asetti omat etunsa Euroopan turvallisuuden edelle. Espanja oli silti mukana nuorempana kumppanina, jolla oli rajallisesti keinoja estää Ranskan ja Saksan välirikko (Europapress).

Yksi osa jää eloon: taistelupilvi, eli lentokoneita, drooneja ja sensoreita yhdistävä verkkoarkkitehtuuri. Molemmat hallitukset ovat vahvistaneet sen jatkumisen. Hallintamalli on tarkoitus ratkaista Ranskan ja Saksan ministerineuvostossa 17. heinäkuuta (Tagesschau). Sopimuksia tai rahoituskehystä ei vielä ole.

Ranskan ja Saksan rinnakkainen MGCS-hanke, seuraavan sukupolven taistelupanssarivaunu, on sekin viivästynyt vuosikymmenen ilman prototyyppejä (Le Grand Continent). Saksa joutuu nyt valitsemaan Team Gen 6:n, myöhäisen GCAP-liittymisen tai uusien amerikkalaisten F-35-koneiden ostamisen väliaikaisratkaisuksi (Defense News). Mikään näistä poluista ei tuo eurooppalaista kuudennen sukupolven hävittäjää käyttöön ennen 2050-lukua.