Merzin CDU romahti alle viiden prosentin

Friedrich Merzin kristillisdemokraatit jäivät alustavien tulosten perusteella alle 5 prosentin Mecklenburg-Vorpommernissa ja putosivat Berliinissä toiselle sijalle 20. syyskuuta (NDR, Deutschlandfunk). Merz kuvasi tulosta katastrofiksi ja lupasi vauhdittaa uudistusohjelmaansa (Boursorama/Reuters). Kaksitappio ei voi kaataa häntä liittokanslerin paikalta. Se voi kuitenkin vaikeuttaa Saksan hallituksen päätöksiä, joilla Euroopan sitoumukset rahoitetaan saksalaisten äänestäjien kustannuksella.

Kaksi protestia, kaksi suuntaa

Mecklenburg-Vorpommernissa äärioikeistolainen AfD sai noin 38 prosenttia ja SPD noin 35 prosenttia äänistä. CDU jäi noin 4,9 prosenttiin. Jos tulos vahvistetaan, puolue putoaa ensimmäisen kerran Saksan osavaltioparlamentista (NDR, Rostock Heute). SPD:n osavaltion pääministerin Manuela Schwesigin odotetaan hakevan koalitiota pienemmistä puolueista. AfD ja CDU jäävät hallituksen ulkopuolelle.

Berliinissä Die Linke eli vasemmistopuolue nousi suurimmaksi puolueeksi noin 25,5 prosentin kannatuksella ja CDU jäi noin 20 prosenttiin (Deutschlandfunk, Tagesschau). Tagesspiegelin mukaan Die Linke sai ääniä entisiltä SPD:n kannattajilta, aiemmin äänestämättä jättäneiltä ja nuorilta berliiniläisiltä. Puolue kampanjoi vuoden 2021 kansanäänestyksen toteuttamisella. Äänestyksessä kannatettiin suurten asuntokantojen yhteiskunnallistamista. Vasemmiston johtama koalitio korvaisi CDU:n hallitseman kaupunkihallituksen ja muuttaisi Berliinin poliittista linjaa.

Äänestäjät rankaisivat liittovaltion hallituspuolueita eri alueellisista syistä. Mekanismi oli sama: laidoilta löytyi vaihtoehtoja, ja äänestäjät tarttuivat niihin.

Miksi Merz jatkaa ja mikä kiristyy

Saksan perustuslaki tekee liittokanslerin erottamisesta käytännössä erittäin vaikeaa ilman seuraajan valintaa samassa yhteydessä. Liittopäivät voi erottaa liittokanslerin vain valitsemalla tämän tilalle uuden kanslerin samassa äänestyksessä (Basic Law, Art. 67). CDU:lla, CSU:lla ja SPD:llä on edelleen yhteensä 328 paikkaa 630-paikkaisissa liittopäivissä. Enemmistöön tarvitaan 316 paikkaa (Bundestag).

Osavaltiovaalit vaikuttavat liittovaltion lainsäädäntöön Bundesratin kautta. Se on ylähuone, jossa osavaltioiden hallitukset äänestävät yhtenä ryhmänä. Berliinillä on neljä ääntä ja Mecklenburg-Vorpommernilla kolme (Bundesrat). Seitsemän ääntä ei yksin riitä muodostamaan estävää vähemmistöä. Jos osavaltion koalition puolueet ovat eri mieltä liittovaltion lakiesityksestä, osavaltio pidättyy yleensä äänestämästä. Bundesratin hyväksyntää vaativissa laeissa, joihin kuuluvat verotulojen jako, osavaltioille aiheutuvat kustannukset ja tietyt EU-asiat, tyhjä ääni merkitsee käytännössä vastustusta (Bundestag, legislative procedure).

Vasemmiston johtama Berliinin hallitus korvaisi CDU:n linjaa tukeneen hallituksen. SPD:n johtama koalitio Mecklenburg-Vorpommernissa voisi Schwesigin vasemmistopuolueita sisältäessään pidättyä äänestyksistä, joissa nykyinen hallitus olisi tukenut Merziä. Kumpikaan muutos ei yksin muuta liittovaltion politiikkaa. Yhdessä ne kuitenkin kaventavat liittokanslerin mahdollisuuksia viedä lakiesityksiä läpi ylähuoneessa.

EU:n budjetti ensimmäisenä testinä

Saksan äänimäärä ja veto-oikeus Brysselissä säilyvät ennallaan. Vuosien 2028–2034 EU-budjetti eli monivuotinen rahoituskehys vaatii jäsenmailta yksimielisen hyväksynnän Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 312 artiklan nojalla. Saksan neuvotteluaseman määrittää liittovaltion hallitus, ei Merz henkilökohtaisesti. Koalition SPD-osapuoli rajoittaa sitä, millaisen kannan hallitus voi muodostaa.

Vaalien vaikutus näkyy juuri koalition sisäisessä dynamiikassa. SPD:n pääsihteeri Lars Klingbeil sanoi hallituksen epäonnistuneen uudistusohjelmansa perustelemisessa äänestäjille (AFP). Le Monde kuvasi tulosta Merzin puolueen historialliseksi tappioksi. L'Opinion kertoi Merzin korostaneen uudistusten jatkamista vastoinkäymisistä huolimatta. Yksikään Euroopan hallitus ei ole julkisesti yhdistänyt vaalitulosta Saksan neuvotteluaseman muuttumiseen. Todennäköinen rajoite on kotimainen: omia tulevia vaalejaan ajattelevat CDU:n kansanedustajat voivat vastustaa Saksan EU-maksuosuuden kasvattamista tai muita kalliita sitoumuksia, jos äänestäjät jo rankaisevat puoluetta.

Vaalit eivät muuttaneet Saksan muodollisia valtuuksia EU:ssa. Ne nostivat niiden käytön kotimaista poliittista hintaa. Koalitiokumppani, puoluekokous tai Euroopan hallitus ei ole vielä pakottanut Merziä muuttamaan politiikkaansa. Hänellä on kuitenkin aiempaa vähemmän liikkumatilaa vakuuttaa omat joukkonsa epäsuosittujen Eurooppa-sitoumusten olevan hinnan arvoisia.