Merz sitoo EU-budjettituen Ukrainan €70bn-vajeeseen

Liittokansleri Friedrich Merz on asettanut Saksan tuen EU:n vuosien 2028–2034 budjetille ehdolliseksi: jokaisen jäsenmaan on osallistuttava Ukrainan rahoitukseen, Financial Times kertoi 9. marraskuuta. Merz esitti ehdon 6. marraskuuta päivätyssä kirjeessä António Costalle, joka johtaa EU-johtajien huippukokouksia (Rapporteur). Kirje yhdistää kaksi erillistä neuvottelua: Ukrainan vuoden 2027 rahoitusvajeen ja EU:n seuraavan seitsenvuotisen budjetin, jonka yksikin jäsenmaa voi estää.

Mitä kirjeessä sanotaan ja mitä siitä puuttuu

Julkistetuissa otteissa Merz vaatii kaikkia jäsenmaita sitoutumaan Ukrainan vuoden 2027 rahoitusvajeen kattamiseen ”kaikki yhdessä, ilman poikkeuksia” (Rapporteur, Kyiv Independent). Hän asettaa sitoumuksen ennakkoehdoksi kaikille muille menoja koskeville neuvotteluille.

Kirjeotteissa ei esitetä uhkavaatimusta, kertoo myös kirjeen nähnyt Kyiv Independent. Veto-uhasta kertoi nimettömänä pysyttelevä saksalaisvirkamies. Hän sanoi Financial Timesille, että kaikkien jäsenmaiden tuki on välttämätön budjettineuvottelujen päätökseen saamiseksi.

Uhka on painava, sillä budjetti vaatii hallitusten yksimielisen hyväksynnän sekä Euroopan parlamentin suostumuksen (SEUT 312 artikla). Saksa voi pidättäytyä hyväksynnästä, samoin mikä tahansa 26 muusta hallituksesta (neuvoston opas). Costa voi sovitella kompromissia, mutta hän ei voi sivuuttaa kielteistä päätöstä.

Veto haittaisi myös Berliiniä. EU:n menot eivät pysähtyisi, koska perussopimus määrää jatkamaan aiemman budjetin menokattojen soveltamista uuden hyväksymiseen asti (SEUT 312 artikla). Uudet painopisteet kuitenkin viivästyisivät. Niihin kuuluvat puolustus- ja kilpailukykyrahoitus, jota Saksa ja viisi muuta hallitusta vaativat samalla, kun ne esittivät EU:n kokonaisbudjetin pienentämistä (Saksan hallitus). Berliini siis vaatii kumppaneiltaan lisää rahaa Ukrainalle ja haluaa samalla EU:n käyttävän vähemmän rahaa yhteensä.

Rahoitusvajeelle ei ole vielä jaettu laskua

Kaksi rahoituskokonaisuutta on helppo sekoittaa. EU-maat sopivat helmikuussa kannastaan oikeudelliseen kehykseen, joka mahdollistaa enintään 90 miljardin euron lainan vuosille 2026 ja 2027 (Euroopan unionin neuvosto). Sen lisäksi Ukraina ja EU ovat arvioineet vuoden 2027 rahoitusvajeeksi noin 70 miljardia euroa (Euroopan komissio). Julkistetuissa kirjeotteissa ei kerrota, kuinka paljon kunkin maan pitäisi maksaa tai mistä rahat hankittaisiin.

Kaikkien hallitusten saaminen mukaan on vaikeaa. Bulgarian pääministeri Rumen Radev on sanonut, ettei maa voi osallistua 70 miljardin euron pakettiin (Bulgarian hallitus). Tšekki, Unkari ja Slovakia vapautettiin nykyisen lainan rahoitusvelvoitteista. Merzin vaatimus toisi niille uusia maksuvelvoitteita.

Myös itse budjetti jakaa jäsenmaita. EU:n budjettiin enemmän maksavat kuin siitä saavat maat haluavat pienentää sitä. Portugali puolestaan puolustaa alue- ja maatalousrahoitusta (To Brief). Merzin ehto tuo pöytään toisen kiistan, vaikka ensimmäistäkään ei ole ratkaistu.

Myös Ukrainan tukijat epäilevät taktiikkaa. Puolan varaulkoministeri Ignacy Niemczycki varoitti 6. marraskuuta, ennen kirjeen julkituloa, että Ukrainan ja EU-budjetin neuvottelujen yhdistäminen voisi vaikeuttaa sopua (Euronews). Merz ei voi olettaa, että Ukrainaan myönteisesti suhtautuvat hallitukset kannattavat hänen tapaansa edistää asiaa.

Venäjän jäädytettyjä valtionvaroja ehdotetaan usein ratkaisuksi, joka säästäisi kansallisia budjetteja. Belgia haluaa kuitenkin muiden hallitusten jakavan varojen käytöstä aiheutuvan riskin takauksilla, joita ne eivät voisi myöhemmin perua (Belgian parlamentti). Käytännössä kysymys palautuu näin kansalliseen rahoitukseen ja siihen, kuka vastaa siitä.

Myöhemmille vuosille komission budjettiesitys ehdottaa Ukraine Reserve -varausta, jonka enimmäismäärä olisi 88,9 miljardia euroa vuoden 2025 hinnoin (asetusluonnos). Rahoitus alkaisi vuonna 2028, joten sillä ei voi kattaa vuoden 2027 vajetta. Julkistetuista kirjeotteista ei käy ilmi, pitääkö Merz sitä riittävänä myöhemmille vuosille.

Merz on tehnyt Ukrainan rahoituksesta EU-budjettisopimuksen ehdon. Hänellä on uskottava mahdollisuus estää sopu, vaikka veto viivästyttäisi myös Berliinin tavoittelemia menoja. Hän ei ole kertonut, kuka maksaisi ja kuinka paljon. Ilman laskun jakamista Ukrainan 70 miljardin euron lisärahoitus (Euroopan komissio) on yhä vaatimus ilman maksajaa.