Mochovcen 440 MW muuttaa sähkövirtoja

Slovakian ydinturvallisuusviranomainen ÚJD SR hyväksyi Mochovcen neljännen yksikön »energiakäynnistyksen» 18. syyskuuta. Siinä reaktorin tehoa nostetaan vaiheittain ja yksikkö liitetään sähköverkkoon (ÚJD SR, SITA). Reaktorissa ylläpidettiin hallittua ketjureaktiota ensimmäisen kerran 6. elokuuta (Slovenské elektrárne). Kaupallinen käyttö edellyttää vielä testejä eri tehotasoilla. Keski-Euroopan sähkömarkkinoiden kannalta olennainen kysymys on jo selvillä: kun neljäs yksikkö käy täydellä teholla, kuka sähkön saa?

Ketjureaktiosta kilowattitunneiksi

Energiakäynnistyksessä reaktorin lämpötehoa nostetaan portaittain. Turbiinit liitetään verkkoon, ja jokaisella tehotasolla tehdään erilliset testit. Ydinvoimaviranomaisen on hyväksyttävä jokainen tehonlisäys ennen seuraavan vaiheen aloittamista (Aktuality.sk).

Arvion aikataulusta antaa parhaiten viereinen, lähes samanlainen kolmas yksikkö. Sen energiakäynnistys hyväksyttiin tammikuussa 2023, ja 144 tunnin täydellä teholla tehty koeajo valmistui yhdeksän kuukautta myöhemmin lokakuussa (ÚJD SR). Slovakian kantaverkkoyhtiö SEPS tavoittelee neljännen yksikön täyttä tehoa vuoden 2026 loppuun mennessä. Sähköasema on jo valmis liitäntää varten (Energie-portal). Kyse on kuitenkin tavoitteesta. Ensimmäisestä verkkosynkronoinnista ei ollut julkista ilmoitusta vielä 19. syyskuuta.

Ensimmäinen vaikutus: Slovakian tuonti vähenee

Laitoksen operaattori Slovenské elektrárne arvioi, että neljäs yksikkö voisi kattaa noin 13 prosenttia Slovakian sähkönkulutuksesta ja nostaa ydinvoiman osuuden noin 77,5 prosenttiin (Slovenské elektrárne). Slovakian kokoiseen sähköjärjestelmään lisäys on suuri.

Todennäköisin ensimmäinen vaikutus on, että Slovakia ostaa vähemmän sähköä naapurimailta. Vuonna 2025 Slovakia toi Tšekistä yksinään nettomääräisesti noin 4,36 terawattituntia sähköä (Novinky). Neljännen yksikön vuosituotanto korvaa todennäköisesti suuren osan tästä tuonnista. Tšekkiläiset sähköntuottajat menettävät siis asiakkaan ennen kuin Slovakiasta alkaa virrata uutta sähköä ulospäin.

Naapurimaiden hintoihin vaikutus riippuu markkinamekanismista. Euroopan yhteensopivilla vuorokausimarkkinoilla tuottajat jättävät tarjouksensa tuntikohtaisesti, ja algoritmi sovittaa tuotannon ja kysynnän yhteen yli rajojen (ACER). Kun ydinvoimala on rakennettu, lisäsähkön tuotantokustannus on pieni. Siksi ydinvoima pääsee markkinoille edullisella tarjouksella. Tukkuhinta laskee vain silloin, kun ydinvoima syrjäyttää kaasulla tai hiilellä tuotettua, kalliimpaa sähköä, joka muuten määräisi hinnan. Naapurimaat hyötyvät vain, jos rajasiirtoyhteyksissä on vapaata kapasiteettia. Kun yhteydet ovat täynnä, hyöty jää Slovakiaan.

Unkarin hyöty riippuu ehdoista

Unkaria pidetään useimmin Mochovcen mahdollisena hyötyjänä. Maa toi vuonna 2025 nettomääräisesti noin 9 terawattituntia sähköä, mikä vastasi 20,2 prosenttia sen kulutuksesta (Infostart). Riippuvuus kärjistyi elokuun 2026 helleaallon aikana, kun Paksin ydinvoimalan ongelmat lisäsivät Unkarin tarvetta turvautua tuontisähköön (Profitline, Telex).

Slovakian uusi ydinvoimakapasiteetti voi lieventää tällaisia tilanteita. Hyöty syntyy kuitenkin vain, jos neljäs yksikkö toimii luotettavasti, Slovakian ja Unkarin välisissä siirtoyhteyksissä on kapasiteettia ja maiden hintaero tekee kaupasta kannattavaa. Mikään näistä ehdoista ei ole itsestäänselvyys. Täydelläkin teholla Mochovcen neljäs yksikkö tuottaa vain 440 megawattia, eikä se voi korvata Paksin 2 000 megawattia, jos Unkarin laitos jälleen pysähtyy.

Kustannusylitykset ja venäläinen polttoaine

Mochovcen kolmannen ja neljännen yksikön hinnaksi arvioitiin alun perin noin 2,8 miljardia euroa, ja niiden piti valmistua vuosina 2012–2013. Fukushiman onnettomuuden jälkeiset turvallisuusmuutokset, urakoitsijoiden kiistat ja toistuvat viivästykset nostivat kokonaislaskun yli kuuteen miljardiin euroon (Slovenské elektrárne). Raha on jo käytetty. Jäljellä oleva kysymys on, oikeuttaako vuosikymmenten ajan saatava noin 440 megawatin nettotuotanto käyttöönoton riskit.

Reaktori käyttää edelleen venäläiseen suunnitteluun perustuvaa VVER-polttoainetta. Slovenské elektrárne on sopinut Westinghousen ja Framatomen kanssa vaihtoehtoisten polttoaineiden kehittämisestä, mutta uuden polttoaineen hyväksyminen, viranomaisluvat ja tuotannon laajentaminen vievät vuosia (European Commission). Neljännen yksikön ensimmäiset polttoaine-erät tulevat nykyisestä toimitusketjusta.

Neljäs yksikkö lisää alueen sähköntuotantokapasiteettia aikana, jolloin sähköä tarvitaan. Sen merkitys alueelle riippuu kuitenkin vähemmän nimellistehon 440 megawatista kuin siitä, kuinka monta tuntia laitos todella käy ja pystyvätkö Slovakian ja naapurimaiden väliset siirtoyhteydet kuljettamaan mahdollisen ylijäämän.