Montenegro sulki kolme neuvottelulukua, Kroatia vaatii ratkaisuja

Montenegro sulki 12. lokakuuta väliaikaisesti kolme uutta lukua EU-jäsenyysneuvotteluissaan: talous- ja rahapolitiikan, tilastot ja sosiaalipolitiikan. Suljettuja lukuja on nyt 21 kaikkiaan 33 avatusta (neuvosto, Euroopan komissio). Kroatia, jonka suostumus tarvitaan jokaisen luvun sulkemiseen, on julkaissut vaatimuksia, jotka se haluaa täytettäviksi ensin. Julkisista tiedoista ei käy ilmi, että Zagreb olisi estänyt yhdenkään yhä avoimen luvun sulkemisen.

Neuvotteluluku on politiikan ala, jolla ehdokasmaan on osoitettava pystyvänsä soveltamaan EU:n sääntöjä. Väliaikainen sulkeminen tarkoittaa, että asiasta on sovittu toistaiseksi: EU voi avata luvun uudelleen, kunnes koko liittymissopimus on valmis (Euroopan komissio). Pääministeri Milojko Spajić tavoittelee jäljellä olevien lukujen sulkemista vuoden 2026 loppuun mennessä, liittymissopimuksen allekirjoittamista vuonna 2027 ja jäsenyyttä vuonna 2028 (Montenegron hallitus).

Mitä Zagreb vaatii

Suurin osa Kroatian vaatimuksista liittyy 1990-luvun sotaan. Kroatian ulkoministeriö vaatii korvauksia Morinjin pidätysleirin entisille vangeille, leirillä olevan muistolaatan suojelua, selvitystä 14 kadonneen kohtalosta ja sotarikosten syytteeseenpanoa (Kroatian ulkoministeriö). Lisäksi se haluaa ratkaista kroatialaisperheiden omaisuuskiistat.

Muut vaatimukset osoittavat, kuinka laajaksi kahdenvälinen vaatimuslista voi kasvaa. Zagreb haluaa, että Kotorissa Zoran Gopčevićin mukaan nimetyn uimahallin nimi muutetaan. Se vaatii merirajaa koskevien neuvottelujen jatkamista ja koulutusalus Jadranin palauttamista, koska Kroatia pitää sitä omanaan. Tarkastelluissa lähteissä ei oteta kantaa omistuskysymykseen. Ulkoministeri Gordan Grlić Radman torjuu puheet ”saarron” asettamisesta ja sanoo Kroatian vaativan ratkaisua perustavanlaatuisiin kysymyksiin (HRT).

Euroopan komissio arvioi ehdokasmaan edistymistä ja suosittelee luvun sulkemista, kun sen ehdot täyttyvät. Komissio ei voi sulkea lukua yksin. Montenegron vuoden 2012 neuvottelukehyksen mukaan kaikkien EU-maiden on ensin hyväksyttävä sulkeminen (neuvottelukehys). Kroatialla on vielä toinen äänestysmahdollisuus jäsenyyden lopussa: EU-sopimuksen 49 artikla edellyttää, että jokainen jäsenmaa hyväksyy jäsenyyden ja ratifioi liittymissopimuksen (EUR-Lex).

Osa vaatimuksista liittyy myös EU:n omiin ehtoihin. Euroopan komission vuoden 2025 raportissa arvioitiin Montenegron toimia sotarikosten käsittelyssä luvun 23 alla. Luku koskee oikeusvaltiota, tuomioistuimia ja perusoikeuksia (komission raportti). Vuoden 2012 neuvottelukehys edellyttää hyviä naapuruussuhteita ja rajakysymysten rauhanomaista ratkaisemista. Siinä ei oteta kantaa aluksen omistukseen tai uimahallin nimeen (neuvottelukehys).

Vastustuksesta on raportoitu, estoa ei ole vahvistettu

Laajimmassa väitteessä Euronews kertoi 24. syyskuuta Kroatian estävän neljän luvun sulkemisen: liikennepolitiikan (14), oikeuslaitoksen ja perusoikeuksien (23), oikeus- ja sisäasioiden (24) sekä ulkopolitiikan (31) (Euronews). Myöhemmät uutiset ovat rajanneet kuvaa. Montenegron Vijesti kertoi liikennepolitiikkaa koskevasta vastustuksesta heinäkuussa, mutta kuvasi sen tilanteen 9. lokakuuta epäselväksi (Vijesti). RTCG:n lokakuun uutisessa Kroatian kahdeksasta vaatimuksesta kuusi liittyy lukuun 23 ja laivaa sekä rajaa koskevat kysymykset lukuun 31 (RTCG).

Virallisista tiedoista selviää vähemmän. Neuvoston 12. lokakuuta julkaisema tieto luettelee suljetut luvut, mutta liikennepolitiikan luku jäi avoimeksi ilman ilmoitettua syytä (neuvosto). Lukuun 24 liittyy myös EU:n omia esteitä, kuten viisumipolitiikan saattaminen EU-sääntöjen mukaiseksi (komission arvio). Tässä viitatuista lähteistä ei käy ilmi, että Kroatia estäisi parhaillaan luvun sulkemisen. Avoin luku ei yksin todista veto-oikeuden käyttöä.

Kysymys koskee muitakin ehdokasmaita. Euroopan komissio ehdotti 6. lokakuuta, että neuvottelujen aikana tehtävissä päätöksissä siirryttäisiin määräenemmistöpäätöksiin. Niissä yksittäinen maa ei voisi estää päätöstä (komission tiedonanto). Lopulliseen jäsenyyspäätökseen sovellettaisiin silti EU-sopimuksen 49 artiklaa, joka vaatii kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän. Myös muut ehdokasmaat tuntevat riskin: Bulgarian kiistat Pohjois-Makedonian kanssa kirjattiin Skopjen neuvottelukehykseen vuonna 2022, jolloin kahdenvälisestä riidasta tuli jäsenyysehto (OSW).

Zagreb hyväksyi kolmen luvun väliaikaisen sulkemisen 12. lokakuuta, kuten kaikkien jäsenmaiden oli tehtävä (neuvosto). Tuoreimpien uutisten perusteella Kroatian vaatimukset liittyvät pääasiassa lukuihin 23 ja 31 (RTCG). Kroatia ajaa kahdenvälisiä vaatimuksia, ja sen äänellä on painoa jokaisen luvun sulkemisessa sekä lopullisesta jäsenyydestä päätettäessä. Käytettävissä olevista tiedoista ei kuitenkaan käy ilmi, että Kroatia olisi käyttänyt ääntään estääkseen yhä avoimen luvun sulkemisen.