Moskovan oikeus määräsi Brysselissä toimivan Euroclearin maksamaan Venäjälle 200 miljardia euroa

Moskovalaisoikeus määräsi Brysselissä toimivan Euroclearin maksamaan Venäjän keskuspankille 18,17 biljoonaa ruplaa eli noin 200 mrd. euroa (Washington Post). Euroclear on Euroopan joukkolainakaupan keskeinen selvityslaitos. Tuomiota ei voida panna täytäntöön Euroopassa. Sen varsinainen tehtävä on antaa Moskovalle juridinen peruste takavarikoida Venäjällä yhä olevaa länsimaista yritysomaisuutta.

Mitä Euroclear pitää hallussaan ja miksi sillä on väliä

Euroclear on arvopaperikeskus: laitos, joka kirjaa, kuka omistaa mitäkin eurooppalaisia velkakirjoja, ja selvittää kaupat, kun niitä ostetaan ja myydään. Kun Venäjän keskuspankki osti Saksan tai Ranskan valtionlainoja valuuttavarannoikseen, omistukset kirjattiin Euroclearissa. Kyse ei ollut valinnasta. Euroclear on pakollinen infrastruktuuri suurimmalle osalle eurooppalaisesta valtionvelasta.

Riippuvuus yhdestä solmukohdasta teki helmikuun 2022 pakotteista poikkeuksellisen tehokkaita. EU jäädytti valtaosan Euroclearissa olleista Venäjän keskuspankin varoista neuvoston asetuksen 2022/334 nojalla, ja unioni on sittemmin edennyt kohti jäädytyksen jatkamista toistaiseksi (Al Jazeera). Varat ovat edelleen juridisesti Venäjän omaisuutta. Niitä ei vain saa siirtää. Jäädytetyt varat tuottavat korkotuloja, joita G7-maat ovat ohjanneet Ukrainan tukemiseen. Pääoma on jätetty koskematta, koska sen takavarikointi voisi rikkoa valtion omaisuuden suojaa kansainvälisessä oikeudessa.

Kotimaan käyttöön rakennettu tuomio

Moskovan talousasioita käsittelevä tuomioistuin linjasi 15. toukokuuta, että Euroclearin EU-pakotteiden noudattaminen merkitsee Venäjän omaisuuden laitonta haltuunottoa. Oikeudenkäynti pidettiin suljettujen ovien takana. Euroclear aikoo valittaa päätöksestä ja katsoo menettelyn rikkoneen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita (Brussels Times).

Yksikään eurooppalainen tuomioistuin ei pane täytäntöön ratkaisua, jossa EU-lain noudattaminen tulkitaan rikokseksi. Huhtikuussa 2026 hyväksytty EU:n 20. pakotepaketti kieltää nimenomaisesti tällaisten venäläisten tuomioiden tunnustamisen (Germany Trade and Invest).

Ratkaisu ei kohdistu käytännössä Euroclearin taseeseen vaan länsiyhtiöihin. Se luo paperilla 200 mrd. euron "velan", johon Moskova voi vedota, kun se perustelee ulkomaisen yritysomaisuuden haltuunottoa Venäjällä. Huhtikuusta 2023 lähtien Venäjä on käyttänyt presidentin asetusta 302 ottaakseen määräysvaltaansa suurten eurooppalaisyhtiöiden toimintoja. Kohteina ovat olleet muun muassa Danone, Carlsberg, Fortum ja Uniper. Kaava on pysynyt samana: venäläinen tuomioistuin löytää perusteen, valtio määrää väliaikaisen hallinnon, ja ulkomainen omistaja menettää omaisuutensa tai hyväksyy myynnin rajulla alennuksella.

Saksalaisyhtiöt jumissa Alabugassa

Saksalaisyhtiöiden altistus on erityisen suuri. Knaufilla ja SARIA:lla on yhä tehtaita Venäjän Alabugan erityistalousalueella, jossa valmistetaan myös taisteludrooneja. Yhtiöt eivät voi poistua menettämättä omaisuuttaan kokonaan (Krautreporter). Saksan raaka-aineyhtiö RMA on samantyyppisessä puristuksessa.

Berliinin virallinen linja on ollut pitää Venäjän reservit pysyvästi jäädytettyinä, ei takavarikoida niitä. Saksan hallitus katsoo, että pakotteiden toimeenpano ja varojen immobilisointi riittävät, ja että suora takavarikointi loisi vaarallisen ennakkotapauksen valtiollisen omaisuuden suojalle maailmanlaajuisesti (Bundesfinanzministerium, Bundesregierung). Linjaa on vaikeampi puolustaa aina, kun uusi saksalaistehdas Venäjällä vaihtaa omistajaa.

Belgiaan kohdistuu poikkeuksellinen paine

Belgian riski on keskittynyt. Koska suurin osa jäädytetyistä Venäjän reserveistä on Euroclearissa, Belgia on Venäjän oikeudellisen ja poliittisen vastatoiminnan pääkohde. Venäläissijoittajat ovat jo nostaneet Belgiaa vastaan yhdeksän välimiesmenettelyä vedoten kahdenvälisiin investointisopimuksiin vuodelta 1989 (21news.be). Pääministeri Bart De Wever on vastustanut pääoman takavarikointia sillä perusteella, että oikeudelliset ja turvallisuuspoliittiset seuraukset kasautuisivat kohtuuttomasti Belgialle (Le Monde).

EU on päätynyt välitilaan: varat jäädytetään toistaiseksi, korkotuotot ohjataan Ukrainalle ja pääomaan ei kosketa. Moskovan tuomio ei muuta mekanismia. Se kuitenkin kiristää poliittista kysymystä, joka ei pysy taustalla loputtomiin. Jokainen uusi länsitehtaan haltuunotto Venäjällä heikentää pidättyvyyden perusteluja. Jos Venäjän reservien takavarikoimatta jättämisen hinta nousee menetettyinä tehtaina, alaskirjauksina ja pakkomyynteinä murto-osalla arvosta, Berliinin ja Brysselin varovaisuus joutuu entistä kovempaan paineeseen maista, joilla on vähemmän menetettävää.