Moskovan isku paljasti Euroopan ohjusvajeen

Ukraina teki 19.–20. syyskuuta Venäjää vastaan sodan suurimman pitkän kantaman droneiskun. Iskut ulottuivat Moskovaan ja yli tusinaan muuhun alueeseen. Venäjän viranomaiset kutsuivat operaatiota pääkaupunkiin kohdistuneista iskuista suurimmaksi (ABC News, NPR). Kapotnjan öljynjalostamolla noin 15 kilometrin päässä Kremlistä syttyi tulipaloja. Moskovan neljä lentoasemaa suljettiin tilapäisesti. Kaksi ihmistä kuoli, ja noin 400 asukasta evakuoitiin dronen osuttua kerrostaloon Moskovan alueella (The Irish Times).

Operaatio osoitti Ukrainan pystyvän iskemään yhä syvemmälle Venäjälle itse valmistamillaan aseilla. Iskun jälkeen levinnyt väite ballistisen ohjuksen tunkeutumisesta Moskovan ilmapuolustuksen läpi on kuitenkin edelleen todistamatta. Varmistuneet vahingot paljastavat sen sijaan ongelman, johon Eurooppa ei ole löytänyt ratkaisua: torjuntaohjuksia pystytään valmistamaan paljon hitaammin kuin Ukraina joutuu ottamaan vastaan iskuja ennen talvea.

Varmistettu tieto ja leviävät väitteet

Moskovan pormestari Sergei Sobjanin kertoi, että pääkaupunkia lähestyneistä 450 dronesta oli tuhottu. Venäjän puolustusministeriö ilmoitti torjuneensa koko maassa 1 110 dronea. Luvut koskevat eri alueita ja ajanjaksoja, eikä kumpaakaan ole tarkistettu riippumattomasti (ABC News, NPR). Presidentti Volodymyr Zelenskyi luetteli operaatiossa käytetyn kymmenen asejärjestelmää, joihin kuului Ukrainassa valmistettuja droneja ja ohjuksia. Hän ei kertonut, mikä ase osui mihinkin kohteeseen (Los Angeles Times).

Ukrainan asevoimien yleisesikunta kertoi osumista Kapotnjan jalostamon tiettyihin prosessointiyksiköihin. Jalostamon operaattori ei ole vahvistanut tietoja, joten tuotannolle aiheutuneiden vahinkojen laajuus on epäselvä.

Ballistista ohjusta koskevassa väitteessä uutisointi on mennyt näyttöä pidemmälle. Toissijaisissa lähteissä Zelenskyin maininnan »Pelican»-aseesta pääteltiin tarkoittavan Fire Pointin FP-7-lyhyen kantaman ballistista ohjusta, joka yhdistettiin Moskovan iskuun. Charter97:n mukaan FP-7:n ilmoitettu, noin 200–350 kilometrin kantama ei riitä Ukrainan hallussa olevilta alueilta pääkaupunkiin, jonne on matkaa noin 500 kilometriä. Ballistisen ohjuksen osumasta Moskovaan ei ole vahvistanut tietoa geopaikannetusta hylystä, satelliittikuvista tai Ukrainan virallisesta lausunnosta. Myöskään väitettä Voronežin lähellä Venäjän ilmapuolustuksen lamauttamisella avatusta »sokeasta käytävästä» eivät tue varmistetut hylyt tai tutkatiedot. Näyttö osoittaa laajan droneiskun, ei onnistunutta ballistista iskua Moskovaan.

Euroopan torjuntaohjusten puute on varsinainen ongelma

Euroopalle isku on tärkeä ennen kaikkea siksi, mitä se kertoo Ukrainan puolustuksesta. Saksa on toimittanut Ukrainalle kolme Patriot-ilmatorjuntajärjestelmää ja lisää laukaisimia. Puolustusministeri Boris Pistorius on kuitenkin sitonut uudet toimitukset siihen, että Yhdysvallat korvaa järjestelmät nopeasti ja Naton puolustuskyky säilyy (Bundesregierung, Deutschlandfunk). Saksa ja sen liittolaiset kokosivat Ukrainalle noin 35 Patriot-torjuntaohjusta, suunnilleen määrän, jonka yksi laaja samanaikainen isku voi kuluttaa (Tagesschau).

Ranska ja Italia ovat sitoutuneet toimittamaan SAMP/T-pattereita, maiden yhdessä kehittämän ilmatorjuntajärjestelmän yksiköitä, sekä Aster-torjuntaohjuksia. Valmistaja MBDA tarvitsee kuitenkin tilauksen käsittelyyn edelleen alle 18 kuukautta, vaikka tuotantoa on nopeutettu (MBDA). Kehittyneiden torjuntaohjusten valmistus kestää vuosia. Hyökkäysdroneja valmistuu viikoissa.

Siksi Saksaan keskittyvä tuotanto painottuu halvempiin järjestelmiin. Münchenin lähellä Auterion ja ukrainalainen kumppani Airlogix aloittivat syyskuun alussa yli 5 000 taisteludronen sarjatuotannon. Sopimuksen arvo on noin 300 miljoonaa euroa (Die Zeit). Tuotanto alkoi 3. syyskuuta. Ei tiedetä, ehtikö droneja Ukrainaan ennen Moskovan iskua. Julkisuudessa olevista tiedoista ei myöskään käy ilmi, kuka tilasi tai rahoitti sopimuksen yhtiöiden lisäksi.

Talvi koettelee Ukrainan puolustusta

Venäjän ei tarvitse yltää Ukrainan iskujen mittaluokkaan aiheuttaakseen suurempaa tuhoa. Institute for the Study of War (ISW) kirjasi syyskuun alussa yksin 108 ja 149 dronesta ja ohjuksesta koostuneet sekasalvat (ISW). Venäjä on jo siirtänyt talvi-iskujen painopistettä pienempiin sähköasemiin, joita on vaikeampi puolustaa (OSW). Ukraina voi tuoda naapurimaistaan synkronoidun sähköverkon kautta noin 2,1 gigawattia sähköä, mutta tuonti ei korvaa tuhottua tuotantokapasiteettia (Green Deal Ukraina).

Ukraina osoitti pystyvänsä kokoamaan laajan, useita asetyyppejä yhdistävän iskun ja ulottamaan sen syvälle Venäjän ilmapuolustuksen suojaamiin kohteisiin. Euroopan kannalta olennaista on toinen puoli: torjuntaohjuksia pystytään toimittamaan vähemmän kuin mitä Ukraina tarvitsee edessä olevien kuukausien iskujen torjumiseen.