NATO vie polttoaineputket itärajalle

Naton sotilaspolttoaineen putkiverkko kulkee Belgian, Ranskan, Saksan, Luxemburgin ja Alankomaiden kautta. Se rakennettiin kylmän sodan tarpeisiin, aikana jolloin uhka hahmotettiin Reinin suunnalta. Heinäkuun 22. päivänä liittokunnan suurlähettiläät hyväksyivät yksimielisesti suunnitelman verkon laajentamisesta itään ja kaakkoon (NATO). Lehtitietojen mukaan ohjelman arvo on 27 mrd. euroa (Politico, France 24).

Muutamassa tunnissa Romania ja Puola alkoivat jo nimetä itselleen osia hankkeesta, vaikka Nato ei ole julkaissut reittejä, maakohtaisia jakoja eikä sopimuksia.

Naton vahvistama päätös on otsikoita kapeampi

Kaikkien 32 jäsenmaan suurlähettiläät hyväksyivät suunnitelman, jolla uudistetaan nykyistä polttoaineen varastointi- ja jakeluverkkoa, rakennetaan uusia putkia idemmäksi ja asetetaan Naton yhteisrahoitukselle enimmäistasot. Yhteisrahoitus tarkoittaa jäsenmaiden yhdessä hyväksymää Nato-rahaa, joka on erillään kansallisista puolustusbudjeteista. Katto on enintään 6,5 mrd. euroa vuoteen 2027 asti (NATO, Yahoo/Reuters).

Nato ei julkaissut reittejä, varikkojen sijainteja, maakohtaisia määrärahoja, hankinta-aikatauluja eikä sitä, millä vaatimuksilla infrastruktuuria suojataan sabotaasilta tai fyysisiltä iskuilta. Kansalliset hallitukset täyttivät aukon nopeasti.

Romanian presidentti Nicușor Dan ilmoitti noin 2,15 mrd. euron osuudesta Romanialle ja sanoi laajennetun verkon kulkevan Romanian alueen kautta (Digi24, Curs de Guvernare). Puolan puolustusministeriö kertoi Varsovan ehdottaneen, että Puola isännöisi keskusta, joka koordinoisi itäisen laajennuksen suunnittelua, sopimuksia ja rakentamisjärjestystä (MON Poland). Puolalaismedian mukaan suunnitelmissa on noin 300 kilometrin uusi putkiosuus Saksan rajalta Bydgoszczin lähellä sijaitsevaan polttoainetukikohtaan (Money.pl). Näitä yksityiskohtia ei ole Naton tiedotteessa.

Pelote ilman polttoainetta jää asetelmaksi

Naton joukot ja puolustussuunnitelmat ovat siirtyneet idemmäksi kuin vanha polttoainejärjestelmä luontevasti tukee. Peritty verkko ulottuu noin 5 300 kilometrin matkalle Länsi-Euroopassa ja syöttää 29 varikkoa (RTL Today). Pienempi järjestelmä kattaa Tanskan ja Pohjois-Saksan (n-tv). Kumpikaan ei yllä Puolaan, Romaniaan tai Baltiaan.

Ongelma on operatiivinen, ei symbolinen. Panssarijoukot kuluttavat polttoainetta tavalla, jota maantiekuljetukset ja rautatievaunut eivät pitkillä ja alttiilla reiteillä yksin kestä. Putket ja etuvarikot kaventavat eroa, koska ne siirtävät polttoainetta jatkuvasti ja pitävät varastoja lähempänä alueita, joilla joukkojen pitäisi kriisissä toimia. Kuten Delphi Global Research Center arvioi, itäisen sivustan sitoumukset pitävät vain, jos niiden takana olevat huoltoketjut muuttuvat käyttökelpoisiksi sotilaskäytäviksi eivätkä jää suunnittelukartan viivoiksi.

Yhteistyön alla käydään kilpailua

Kansallisten vaatimusten nopeus kertoo, ettei kyse ole vain logistiikasta. Polttoaineinfrastruktuuri luo reittejä, ja reitit luovat vaikutusvaltaa. Jos Romaniasta tulee Mustanmeren suunnan polttoainehuollon solmukohta, sen paino Natossa kasvaa. Jos Puola saa koordinaatiokeskuksen, Varsova saa sananvaltaa siihen, missä järjestyksessä itäisen sivustan hankkeita rakennetaan ja kenelle sopimukset menevät.

Turkki pyrki vauhdittamaan 21:tä omalla alueellaan sijaitsevaa hanketta ennen äänestystä, kertoi Capital.gr diplomaattisiin lähteisiin viitaten. Kyse oli priorisointia koskevasta neuvottelusta, ei varsinaisesta estämisestä. Itään laajeneva verkko nojaa yhä läntisiin lähtöpisteisiin: Saksa ja Alankomaat isännöivät nykyistä putki-infrastruktuuria, mikä tekee niistä takamaaston solmukohtia idän polttoainehuollolle (TVP World). Uudet putket jatkavat nykyisiä järjestelmiä, eivät korvaa niitä.

Polttoainekapasiteetin vieminen kohti Naton haavoittuvimpia sivustoja paikkaa todellista aukkoa pelotesuunnittelun ja logistiikan välillä. Samalla Nato hyväksyi mahdollisesti suurimman yhteisrahoitteisen infrastruktuurihankkeensa vuosiin julkaisematta tietoja, joiden avulla kansalaiset voisivat arvioida hallitustensa väitteitä. Romanian 2,15 mrd. euroa, Puolan koordinaatiokeskus ja 300 kilometrin putkiosuus voivat osoittautua paikkansapitäviksi. Toistaiseksi ne palvelevat enemmän kotimaan yleisöjä kuin demokraattista tilivelvollisuutta. Naton päämajan, ei vain jäsenmaiden hallitusten, pitäisi julkaista hankelista. Turvallisuus voi perustella joidenkin operatiivisten yksityiskohtien salaamisen, mutta reittikäytävät, budjettiraamit ja hankinta-aikataulut voidaan kertoa paljastamatta haavoittuvuuksia. Siihen asti liittokunta pyytää eurooppalaisia luottamaan putkistoon, jonka piirustukset pidetään salassa.