NATO-joukoilta puuttuu suoja, kun tunnistamattomat droonit läpäisivät kuuden jäsenmaan ilmatilan

Toukokuun 2026 kahden viikon aikana drooneja tunkeutui, putosi tai ajautui ainakin kuuden Naton jäsenmaan alueelle. Räjähteillä varustettu ukrainalainen meridrooni päätyi luolaan Kreikassa. Venäläiset iskudroonit osuivat kohteisiin 50 kilometrin päässä Slovakian rajasta. Suomessa hävittäjät nousivat kahdesti 48 tunnin sisällä tunnistamattomien drooniäänten vuoksi. Euroopan ilmapuolustus on rakennettu lentokoneita ja ohjuksia vastaan, mutta halvat droonit osuvat kohtaan, jota nykyinen lainsäädäntö ja sotilaallinen oppi eivät vielä kata.

Mitä Aurora 26 osoitti

Selvin varoitus tuli liittokunnan sisältä. Ruotsin Gotlannissa 27. huhtikuuta – 13. toukokuuta järjestetyssä Aurora 26 -harjoituksessa oli noin 18 000 sotilasta 13 maasta. Ruotsalaisia joukkoja sijoitettiin tarkoituksella ilman droonien torjuntakalustoa, jotta nähtäisiin, kuinka haavoittuvia ne ovat. Ukrainalainen 24-vuotias FPV-lennättäjä, kutsumanimeltään "Tarik", tiivisti tuloksen näin: "Harjoitus keskeytettiin kolme kertaa, jotta joukot voisivat miettiä, mitä pitäisi tehdä paremmin. Jos tilanne olisi ollut todellinen, kaikki olisivat kuolleet" (TV4, Omni).

Ruotsin puolustusvoimain komentaja Michael Claesson sanoi asian suoraan: "Kaikkien länsimaisten armeijoiden on opittava hyvin nopeasti toimimaan droonien kanssa ja drooneja vastaan. Nopein tapa on kuunnella ukrainalaisia" (United24 Media). Yhdysvaltalainen prikaatikenraali Curtis King vahvisti puutteen: "Emme ole vielä siellä" (AviacionLine).

Harjoitus paljasti ongelman, joka on yksittäistä rajaloukkausta laajempi. Naton maavoimilta puuttuvat toimintatavat, havaitsemisjärjestelmät ja koulutetut käyttäjät ympäristöön, jossa halvat droonit ovat keskeinen tappoväline.

Lain raja tulee vastaan

Venäjän 13. toukokuuta tekemät drooni-iskut Ukrainan länsiosassa sijaitsevaan Užhorodiin osuivat alle 50 kilometrin päähän Slovakiasta. Slovakia sulki vastauksena kaikki rajanylityspaikat Ukrainan kanssa (Topky.sk).

Iskut paljastivat sotilaallisen ongelman lisäksi oikeudellisen aukon. Presidentti Peter Pellegrini vaati kiireellistä lainsäädäntöä, joka sallisi Slovakian asevoimien ampua drooneja alas rauhan aikana. Nykyinen laki ei salli sitä ilman julistettua sotatilaa (TA3). Monessa Nato-maassa rajoitteet ovat samantyyppisiä. Romania hyväksyi vuonna 2025 rauhanajan alasampumisoikeuden, mutta lakia ei ole vielä koeteltu käytännössä. Liittokunnan yhteistä kehystä ei ole.

Suomessa Lemin yllä, noin 30 kilometrin päässä Venäjän rajasta, kuultu drooniääni johti helikopterietsintään 17. toukokuuta vastaisena yönä. Tapaus sattui vain 48 tuntia sen jälkeen, kun Helsinki-Vantaan lentoasema suljettiin erillisen drooniuhan vuoksi. Droonia ei löydetty kummallakaan kerralla, mutta puolustusministeriö vahvisti, että itärajalla on tehostettu valvontaa (Yle).

Kreikassa kalastajat löysivät 7. toukokuuta Lefkadan läheltä luolasta aseistetun ukrainalaisen Magura-tyyppisen meridroonin. Siinä oli räjähteitä ja Starlink-viestijärjestelmä. Puolustusministeri Nikos Dendias tunnisti laitteen julkisesti ukrainalaiseksi ja vaati Kiovalta selityksiä. Ukraina kiisti julkisesti vastuunsa, mutta Sky Greecen mukaan myönsi asian epävirallisissa diplomaattikanavissa (The Toc, Capital.gr).

Vaarallisin kohta on tekijän osoittaminen

Suurin eskalaatioriski liittyy siihen, kuka droonin katsotaan lähettäneen tai ohjanneen. Ukrainan ulkoministeri Andri Sybiha on katsonut Baltian ilmatilaloukkaukset Venäjän elektronisen sodankäynnin syyksi ja sanonut Venäjän ohjaavan ukrainalaisia drooneja tahallaan harhaan (RBC Ukraine). Ero GPS-häirinnän ja droonien tarkoituksellisen ohjaamisen välillä on ratkaiseva. GPS-häirintä on Venäjän tunnettu kyky, joka sekoittaa paikannusta laajalla alueella. Droonin suuntaaminen tiettyä Nato-kohdetta kohti viittaisi vihamieliseen tekoon liittokunnan alueella.

Ero määrittää, jäävätkö droonitapaukset Naton 4. artiklan piiriin, jolloin jäsenmaa voi pyytää neuvotteluja, vai lähestyvätkö ne 5. artiklaa eli yhteisen puolustuksen lauseketta. CEPA-ajatushautomon huhtikuussa 2026 tekemä simulaatio arvioi, että 5. artiklan käyttö hybridiluonteisissa droonitapauksissa olisi poliittisesti epätodennäköistä, mutta 4. artiklan mukaiset neuvottelut olisivat realistisia (CEPA). Latviassa hallitus ehti jo kaatua sen jälkeen, kun droonia ei pysäytetty ennen iskua Rezeknen polttoainevarastoon (Defense News).

Romania ja Ukraina neuvottelevat kahdenvälisestä droonintorjuntakilvestä. Siihen sisältyisivät yhteinen droonitehdas ja ukrainalaisen osaamisen siirto, ja sopimuksen odotetaan valmistuvan elokuuhun mennessä (Economica.net). Unkarin uusi Tisza-hallitus kutsui Venäjän suurlähettilään puhutteluun Transkarpatian iskujen jälkeen, mitä Viktor Orbánin hallitus ei tehnyt neljän vuoden aikana (Telex). Vastaukset syntyvät kahdenvälisesti ja maa kerrallaan. Naton yhteinen droonintorjuntaoppi ja oikeudellinen kehys puuttuvat yhä. Sillä välin jokainen jäsenmaa kirjoittaa omia sääntöjään uhkaan, joka ei pysähdy rajalle.