Naton Ukraina-lupaus peittää budjettiriidat

Naton 32 jäsenmaan suurlähettiläät hyväksyivät tällä viikolla huippukokouksen luonnostekstin, jossa Ukrainalle luvataan 70 mrd. euroa sotilaallista tukea vuonna 2026 ja "vähintään vastaava" tuki vuonna 2027 (DW, European Pravda). Luku näyttää vahvalta. Sen rakenne on epäselvempi: suuri osa summasta kokoaa saman otsikon alle EU-lainoja, kansallista kahdenvälistä apua ja aiempia sitoumuksia. Useat hallitukset kiistelivät ennen Ankaran huippukokousta siitä, kuinka sitovasti vuosi 2027 pitäisi kirjata tekstiin (RBC Ukraine).

Euroopan Ukraina-tuki on siirtynyt symbolisesta yhtenäisyydestä arkisempaan kysymykseen: mikä lasketaan avuksi, kuka on jo maksanut, ja voiko huippukokousjulistus korvata budjettipäätökset, hankintasopimukset ja toimitusaikataulut.

Poliittinen lupaus, ei sotakassa

Kahden vuoden 140 mrd. euron kokonaisuus ei ole Naton yhteinen rahasto tai joukkovelkakirjalaina. Nato tekee päätökset konsensuksella eli niin, että jokainen jäsen hyväksyy päätöksen tai ei ainakaan vastusta sitä. Liittokunta ei kuitenkaan tavallisesti lainaa tai käytä rahaa tässä mittaluokassa. Paketti on parempi ymmärtää Naton kautta koordinoiduksi poliittiseksi lupaukseksi, joka niputtaa yhteen kansallista sotilasapua, kahdenvälisiä sitoumuksia ja merkittävän osan EU-rahoitusta (DW).

EU:n oma 90 mrd. euron Ukraine Support Loan muodostaa siitä suuren osan. Laina rahoitetaan EU:n yhteisellä velanotolla, jota tukevat osin jäädytettyjen venäläisvarojen tuotot. Pelkästään vuonna 2026 asevalmistukseen on tarkoitus ohjata noin 28,3 mrd. euroa (EU Reporter, ua.news). Kiova on jo alkanut määrittää menettelyjä, joilla varoja kanavoidaan maan puolustusteollisuudelle (Komersant).

Rahoitusrakenne ratkaisee, missä kohtaa päätöksiä voidaan pysäyttää. Pääsihteeri Mark Rutten aiempi ehdotus pakollisesta Ukraina-tuen vähimmäistasosta, 0,25 prosentista BKT:stä, ei saanut yksimielistä tukea (Ground News). Ei-sitova poliittinen julistus meni läpi, koska sitova kaava ei mennyt.

Kirjanpidosta tuli kiistan ydin

Liittolaisten jakolinja ei kulje yksinkertaisesti Ukraina-myönteisten ja Ukraina-vastaisten välillä. Kiista koskee kirjanpitoa. Puola tukee pakettia etulinjan turvallisuusvakuutuksena, mutta haluaa, että sen jo kantamat kustannukset lasketaan mukaan: korkeat puolustusmenot, miljardiluokan kulut ukrainalaisten vastaanottamisesta ja logistinen käytävä, jonka kautta länsiapu fyysisesti kulkee Ukrainaan (Business Insider Polska). Donald Tusk kehotti Puolan valtuuskuntaa varovaisuuteen uusissa taloussitoumuksissa niin kauan kuin tätä taakkaa ei tunnusteta (European Pravda).

Italia kävi toisenlaista vääntöä. Rooma vastusti muotoilua, joka lukitsisi vastaavan tuen vuodelle 2027, koska jokainen lupaus joutuu vielä Italian korkean velkatason budjettiprosessiin. Italian mediassa jäi epäselväksi, tarkoittiko otsikkoluku 70 mrd. euroa vuodessa vai pienempää summaa, jos vanhat sitoumukset erotetaan uusista (Corriere della Sera, Open).

Tšekki tarjoaa terävimmän todellisuustarkistuksen. Praha koordinoi ammusaloitetta, jonka tšekkiviranomaisten mukaan osuus Ukrainalle viime vuonna toimitetuista ammuksista oli noin puolet (Novinky). Tšekkiläisissä arvioissa Naton paketti kuvattiin ennen kaikkea muualla kerätyn rahan koordinoinniksi, ei uudeksi yhteiseksi kassaksi (Aktuality.sk).

Missä veto-oikeudet ovat

Slovakia ja Unkari ovat paketin laidoilla eri tavoin. Robert Fico sanoi, ettei Slovakia osoita valtion budjettivaroja Ukrainan aseapuun, mutta myönsi, ettei se todennäköisesti voi estää muita etenemästä (NV). Tämä heikentää liittokunnan yhtenäisyyttä, mutta ei välttämättä pysäytä rahaa.

Unkarin vipuvarsi on konkreettisempi. Kun Ukrainan sotilasrahoitus kulkee EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kautta, päätökset vaativat yksimielisyyttä. Yksi maa voi siis käyttää veto-oikeutta. Euroopan rauhanrahasto, EU:n budjetin ulkopuolinen väline, jolla korvataan jäsenmaille Ukrainaan lähetettyjä aseita, on tällainen pullonkaula: Unkari voi pidättää suostumuksensa yksittäisiin maksupäätöksiin (Article 31 TEU, EPF Decision). Budapest kytkee Ukraina-päätösten etenemisen myös Länsi-Ukrainan unkarilaisvähemmistön oikeustakuisiin, ja ehto säilyisi todennäköisesti myös hallituksen vaihtuessa (Telex).

Mitä ei vielä tiedetä

Ankaran huippukokouksen teksti odottaa johtajien hyväksyntää, mutta vaikeammat kysymykset tulevat vasta sen jälkeen. Maakohtaista taakanjakokaavaa ei ole julkaistu. Tuoreen rahan ja uudelleen luokitellun vanhan avun raja on hämärä. Julkista toimitusaikataulua ei ole, joten lupausten muuttumista aseiksi on vaikea seurata.

Päätösketjussa on neljä porttia. Nato voi koordinoida ja painostaa, mutta kansalliset parlamentit hyväksyvät budjetit. EU:n yksimielisyyssäännöt voivat pysäyttää osan sotilasrahoituksesta. Hankintaviranomaiset ja tehtaat ratkaisevat lopulta, muuttuuko raha ammuksiksi. 140 mrd. euroa ostaa poliittista uskottavuutta. Kranaateista päätetään muualla.