Nato vahvistaa Baltian ilmapuolustusta

Naton Baltian-ilmavalvonta oli 22 vuoden ajan rauhanajan rutiini. Liettuassa ja Virossa päivystävät liittolaiskoneet nousivat ilmaan, kun venäläiskoneet lensivät ilman transpondereita, tunnistivat ne näköhavainnolla ja saattoivat pois. Tämän viikon Nato-huippukokouksessa tehtävä luokiteltiin ilmapuolustukseksi (LRT). Saksan liittokansleri Friedrich Merz kutsui päätöstä merkkipaaluksi, jonka taustalla ovat Venäjän provokaatiot (Bundesregierung). Nimike ratkaisee kuitenkin vasta, jos se muuttaa toimintaa maassa ja ilmassa.

Mitä vanha tehtävä pystyi tekemään ja mitä ei

Baltian kolmella maalla ei ole omia hävittäjiä. Niiden ilmatila nojaa kokonaan liittolaismaiden neljän kuukauden rotaatioihin. Nato määrittelee tähän asti tehdyn työn ilmavalvonnaksi: havaitseminen, torjuntalentoon nousu, tunnistaminen näköhavainnolla ja saattaminen (NATO). Venäläistä sotilaskonetta vastaan malli toimii. Matalalla lentävää droonia tai saapuvaa risteilyohjusta vastaan näköhavainto tulee liian myöhään.

Ilmapuolustus tarkoittaa Naton integroidussa ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmässä komentokeskusten, sensoreiden, hävittäjien ja maasta laukaistavien torjuntajärjestelmien yhteistoimintaa. Tarkoitus on havaita ja tuhota drooneja, ohjuksia ja lentokoneita (NATO IAMD). Ero ilmavalvontaan mitataan päätöksentekoon jäävissä sekunneissa.

Toukokuussa Baltian-rotaatiossa ollut Romanian F-16 ampui alas droonin Viron ilmatilassa. Se oli tehtävän ensimmäinen pudotus yli kahteen vuosikymmeneen (Romania Insider, defence-industry.eu). Muutamaa päivää myöhemmin Baltian maiden presidentit vaativat yhdessä tehtävän muuttamista ilmapuolustukseksi. Nato ei täsmentänyt, perustuiko alasampuminen viralliseen sääntömuutokseen vai yksittäiseen lupaan. Tapaus näytti perusongelman: hävittäjien saattotehtävältä vaadittiin droonien torjuntaa.

Mistä käsky tulisi

Viron ilmavoimien entinen komentaja Jaak Tarien sanoi ERR:lle, että käytännön hyöty olisi rauhanajan komentoketjun selkeytyminen: kuka näkee uhan, kuka luokittelee sen ja kuka käskee ampua (ERR). Ketju kulkee CAOC Uedemin kautta. Se on Naton Pohjois-Saksan ilmaoperaatiokeskus, joka johtaa liittokunnan ilmatoimintaa arktiselta alueelta Alpeille (CAOC Uedem).

Käytännössä tilanne olisi tämä: Baltian tutkavalvoja havaitsee tunnistamattoman droonin. Tieto siirtyy Uedemiin. Siellä upseerin on päätettävä, onko hänellä pysyvä valtuus määrätä kohde tuhottavaksi. Vanhan ilmavalvontamallin vastaus oli aina sama: hävittäjät ilmaan ja katsotaan. Ilmapuolustus vaatii nopeamman ratkaisun.

Nato harjoittelee jo tämän järjestelmän osia. Kesäkuussa hävittäjät, maasta laukaistavat torjuntajärjestelmät ja Naton ilmasta toimiva tutkavalvonta toimivat yhdessä Itämeren ja Mustanmeren alueen harjoituksissa (IRIA, defence-industry.eu). Naton suunnittelema Saab GlobalEye -ennakkovaroituskoneiden hankinta tähtää juuri matalalla lentäviin uhkiin, joita maatutkien on vaikea havaita (GP). Osat ovat olemassa. Avoin kysymys on, toimivatko ne pysyvin valtuuksin vai tapauskohtaisilla luvilla.

Mitä Nato ei ole näyttänyt

Yksikään käytetyistä lähteistä ei vahvistanut niitä muutoksia, jotka tekisivät uudesta nimikkeestä operatiivisesti merkittävän: uusia rauhanajan voimankäyttösääntöjä, näköhavaintovaatimuksen poistamista, pysyvää maasta toimivaa ilmapuolustusta Baltiaan tai ennakkoon delegoitua valtuutta, jolla CAOC-upseeri voisi määrätä alasampumisen ilman soittoa kansalliseen pääkaupunkiin. Tarienin mukaan arkaluonteiset yksityiskohdat pysyvät todennäköisesti salassa. Voimankäyttösääntöjen osalta se on ymmärrettävää. Torjuntapatterien tosiasiallinen sijoittaminen Baltiaan on eri asia.

Venäläiset droonilennot liittolaismaiden alueella ovat testanneet juuri tätä aukkoa. IISS-raportti kuvasi niitä tiedusteluksi taistelukosketuksen kautta: Venäjä mittaa, kuinka kauan Natolta kestää siirtyä havainnosta tulipäätökseen (Forsal). Puolan puolustuskeskustelu päätyy samaan kaluston näkökulmasta. Nopeammilla päätöksillä ei ole arvoa ilman pattereita, sensoreita ja ampumatarvikkeita, joilla päätös pannaan toimeen (Defence24).

Nato on tehnyt poliittisen päivityksen. Romanian toukokuinen alasampuminen osoitti, että vanha malli oli jo venymässä rajojensa yli. CAOC Uedemin ja hävittäjiä sekä torjuntajärjestelmiä antavien liittolaismaiden on nyt näytettävä operatiivinen sisältö: järjestelmät sinne, missä ne voidaan osoittaa, pysyvät säännöt sinne, missä niitä tarvitaan, ja toimintamalli, jossa ohjusuhkaa ei jätetä lentäjän silmien ratkaistavaksi.