NATO vahvistaa Baltian ilmapuolustusta

Naton Ankaran-huippukokouksen konkreettisin sotilaallinen päätös koski Baltiaa. Liittokunta muuttaa 22 vuotta jatkuneen Baltian ilmapartioinnin ilmapuolustustehtäväksi, mikä antaa komentajille ja lentäjille aiempaa laajemmat valtuudet reagoida ilmasta tuleviin uhkiin (ERR, LRT). Samalla liittolaiset lupasivat Ukrainalle 70 mrd. euroa sotilaallista tukea vuodelle 2026 ja asettivat puolustusmenojen tavoitteeksi 5 % BKT:stä vuoteen 2035 mennessä. Kumpikaan lupaus ei toteudu pelkällä huippukokouksen julistuksella.

Nopeammat päätökset, ei lisää hävittäjiä

Virolla, Latvialla ja Liettualla ei ole omia hävittäjiä. Nato-maat ovat vuodesta 2004 kierrättäneet koneitaan Baltian ilmatilan valvonnassa. Tehtävä rakennettiin rauhanajan tarpeisiin: tunnistamaan venäläisiä koneita, jotka lentävät ilman transpondereita, nousemaan niitä vastaan ja raportoimaan tilanteesta eteenpäin. Se ei vastaa hyvin droonien, ilmatilakokeilujen ja epäselvien rajaloukkausten aikaan, jossa tilanne voi muuttua minuuteissa.

Ankaran päätös muuttaa ennen kaikkea päätösketjua. Naton Euroopan-joukkojen ylin sotilaskomentaja SACEUR saa laajemmat valtuudet. Lentäjille annetaan selkeämmät toimivaltuudet. Päätökset kulkevat jatkossa Naton Saksan Uedemissa sijaitsevan yhdistetyn ilmaoperaatiokeskuksen kautta sen sijaan, että jokaista tilannetta kierrätettäisiin hitaasti jäsenmaiden pääkaupungeissa (RMF24). Viron Ämarin lentotukikohta nostetaan Naton operatiiviseen asemaan Liettuan Šiauliain rinnalle. Käytännössä tukikohdat liitetään pysyvämmin Naton komentoon ja huoltoverkkoon, eivätkä ne ole enää vain rotaatioiden väliaikaisia tukipisteitä.

Nopeampi päätösvalta ei silti ole sama asia kuin toimiva ilmapuolustusjärjestelmä. Viron ilmavoimien entinen komentaja Jaak Tarien huomautti, että tarkat komentoketjut ja voimankäytön säännöt voivat pysyä salassa. Lisäksi kansalliset varaumat eli jäsenmaiden omat rajoitukset joukkojensa käytölle pysyvät voimassa (ERR). Hävittäjät eivät yksin puolusta ilmatilaa. Siihen tarvitaan kerroksittain tutkia, maasta laukaistavia ohjusjärjestelmiä, ampumatarvikkeita, suojattuja tukikohtia ja koulutettuja miehistöjä. Huippukokous ei ilmoittanut näistä uusia toimituksia.

Menolupaus siirtyy nyt budjetteihin

Liittolaiset sopivat tavoitteesta nostaa puolustusmenot 5 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2035 mennessä. Tästä 3,5 prosenttia kohdistuisi sotilaallisiin suorituskykyihin. Loput 1,5 prosenttia kattaisi puolustukseen liittyvää infrastruktuuria: teitä, rautateitä, satamia, varastoja ja kykyä siirtää joukkoja nopeasti rajojen yli (NATO, Bankier/PAP). Osa jäsenmaista ei vieläkään yllä vanhaan 2 prosentin tavoitteeseen (AP). Huippukokouksen päätös ei sido kansallisia budjetteja. Toteutuminen riippuu hallituksista, vaaleista ja poliittisesta tahdosta 32 pääkaupungissa.

Ukraina-paketissa on sama epäselvyys. Liittolaiset sitoutuivat noin 70 mrd. euron tukeen vuodelle 2026 ja vähintään vastaavaan tasoon vuodelle 2027, vaikka saksalaislähteissä vaihteli, tarkoitetaanko 70 mrd. euroa vuodessa vai 140 mrd. euroa kahdessa vuodessa (German Foreign Office, Forbes). Saksa antaa Naton alueellisiin joukkosuunnitelmiin fregatteja ja Eurofighter-hävittäjiä, jotka ovat liittokunnan komentoon asetettavia todellisia suorituskykyjä (tagesschau). Aseet, ammukset ja koulutus kulkevat silti jäsenmaiden omien päätösten kautta. Rintamavaikutus syntyy sopimuksista ja tuotantomääristä, ei julistuksen euroluvusta.

Romanian Mustanmeren avaus jäi vajaaksi

Romania, Bulgaria ja Turkki laajensivat yhteistä miinantorjuntatehtäväänsä vedenalaisiin kaapeleihin, putkistoihin ja energiainfrastruktuuriin (Agerpres, DW). Mandaatin piiriin kuuluvat myös Romanian Neptun Deep -kaasukentän ympäristön vedet. Kyse on Mustanmeren suurimmasta maakaasulöydöstä vuosikymmeniin ja mahdollisesta osasta EU:n irtautumista Venäjän energiasta. Mandaatin laajennus on todellinen operatiivinen askel.

Bukarestin laajempi tavoite jäi silti saavuttamatta. Romania pyrki nostamaan Mustanmeren omaksi strategiseksi painopisteekseen huippukokouksen julistuksessa. Lopullinen teksti painotti 5. artiklaa eli Naton yhteisen puolustuksen takuuta, jossa hyökkäys yhtä liittolaista vastaan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia vastaan, sekä yleistä tukea itäiselle sivustalle. Mustameri jäi Baltian ilmapuolustuksen rinnalla heikosti näkyviin (Digi24).

Ankarassa parannettiin osia Naton operatiivisesta järjestelmästä. Huippukokous ei vielä osoittanut, että liittolaiset ovat toimittaneet riittävän kaluston, ammukset ja poliittiset käyttöluvat järjestelmän kestämiseksi paineessa. Naton pääsihteeri Mark Rutte kuvasi liittokunnan joukkomallia "suunnittelutyökaluksi" (NATO). Itäinen sivusta tarvitsee siitä toimitusaikataulun.