Liettua purkaa ydinasekieltoaan

Liettuan perustuslain 137. pykälällä on kaksi tehtävää. Se kieltää joukkotuhoaseet Liettuan alueella ja ulkomaiset sotilastukikohdat. Presidentti Gitanas Nausėda haluaa poistaa koko pykälän. Tavattuaan parlamenttiryhmien johtajat 2. heinäkuuta hän sanoi, että lähes kaikki pitivät määräystä vanhentuneena. Hänen esityksensä ei ole täsmennys vaan kumoaminen.

Perustuslain muuttaminen Liettuassa vaatii kaksi erillistä äänestystä Seimasissa eli maan parlamentissa. Kummassakin tarvitaan vähintään 94 ääntä 141 kansanedustajasta, ja äänestysten välillä on oltava vähintään kolme kuukautta. Hallituskoalitiolla on 75 paikkaa. Ryhmäjohtajat voivat olla periaatteessa samaa mieltä, mutta perustuslaillisen enemmistön kokoaminen kahdesti on eri asia.

Pykälä, josta puhutaan vähemmän

Julkinen keskustelu on keskittynyt ydinasekieltoon. 137. pykälä kieltää kuitenkin myös ulkomaiset sotilastukikohdat, vaikka Liettuassa toimii jo merkittäviä liittolaisjoukkoja. Saksa aikoo sijoittaa maahan noin 5 000 sotilaan prikaatin vuoden 2027 loppuun mennessä. Viimeaikaiset Nato-harjoitukset ovat tuoneet Liettuan alueelle tuhansia sotilaita lisää.

Pykälä kirjoitettiin vuonna 1992 varmistamaan Neuvostoliiton joukkojen poistuminen Liettuasta. Sanamuoto ei ole muuttunut, mutta turvallisuuspoliittinen käytäntö on. Julkisuudessa ei ole esitetty selkeää oikeudellista perustelua sille, miksi kiertävät liittolaisjoukot eivät olisi perustuslain tarkoittamia pysyviä ulkomaisia tukikohtia, tai onko käytäntö vain ajanut tekstin ohi. Pykälän poistaminen ratkaisisi epäselvyyden. Liettuan johto ei silti ole julkisesti väittänyt, että nykyinen muotoilu aiheuttaisi käytännön sotilaallisia ongelmia.

Kyse on oikeudellisesta liikkumatilasta, ei ydinaseista

Virkaatekevä puolustusministeri Robertas Kaunas perusteli kumoamista sillä, että Liettuan on voitava hyödyntää Naton suorituskykyjä koko laajuudessaan. Nausėdan mukaan Liettualla ei ole välittömiä suunnitelmia ydinaseiden varastoimiseksi maahan. Hän sanoi myös, että Liettua pysyy ydinsulkusopimuksessa, joka rajaa ydinaseiden hallussapidon viidelle tunnustetulle ydinasevaltiolle.

Perustuslain pykälän poistaminen avaa yhden lukon, mutta ei muita. Naton ydinasejärjestelyt perustuvat Yhdysvaltain asehallintaan, ydinasekäyttöön soveltuviin lentokoneisiin, koulutettuihin miehistöihin ja liittokunnan yhteiseen suunnitteluun. Vain pieni joukko Länsi-Euroopan maita isännöi nykyisin tällaisia järjestelyjä.

Aseiden siirtäminen idemmäksi vaatisi vahvistettuja varastotiloja, tukikohtien parantamista, Yhdysvaltain hyväksymät miehistöt ydinaseiden käsittelyyn sekä komentoketjun, jossa määritellään vapauttamispäätöksen tekijät. Tällaisen infrastruktuurin rakentaminen vie vuosia. Julkisuuteen ei ole tullut vahvistettua Yhdysvaltain tai Naton päätöstä sijoittaa ydinaseita Liettuaan.

Liettua ei kysy yksin

Suomi poisti oman ydinasekiellon 17. kesäkuuta eduskunnan äänin 125–61. Suomen viranomaiset korostivat, ettei rauhanajan ydinasesijoittelua suunnitella. Eduskuntakeskustelu osoitti silti aidon erimielisyyden siitä, vahvistaako oikeudellisten rajoitteiden poistaminen pelotetta vai tuottaako se vastatoimia ilman käyttökelpoista suorituskykyä.

Puolan kansallisen turvallisuuden viraston johtaja on sanonut, että liittyminen Naton ydinasejärjestelyihin on todellinen mahdollisuus, ja keskusteluja Washingtonin kanssa suunnitellaan. Rzeczpospolita sijoitti Liettuan aloitteen osaksi Naton itäisen sivustan laajempaa pyrkimystä tasaveroiseen peloteasemaan. Ydinasejärjestelyjen laajentaminen vaatisi kuitenkin päätöksiä Naton ydinsuunnitteluryhmässä, jossa liittokunta käsittelee ydinasepelotettaan. Kansallinen lainsäädäntömuutos ei yksin riitä.

Liettuan johdon perustelu on ymmärrettävä: Naton etulinjan valtion ei kannata sulkea perustuslailla pois liittokunnan vaihtoehtoja ennen kriisiä. Vasta-argumentti on yhtä konkreettinen: oikeudellinen kelpoisuus ilman infrastruktuuria, lentokoneita, koulutettuja miehistöjä ja Yhdysvaltain päätöstä on poliittinen viesti, ei sotilaallinen suorituskyky. Muuttaako pykälän kumoaminen Naton asentoa vai vain Liettuan oikeudellista sanastoa, riippuu Vilnan äänestyksistä ja päätöksistä, joita yksikään liittolaispääkaupunki ei ole vielä julkistanut.