Nikosia torjuu Turkin kahden valtion mallin

Presidentti Nikos Christodoulides käytti Turkin sotilasoperaation 52. vuosipäivää kolmen rajan vetämiseen: Kypros on edelleen yksi tasavalta, kahden valtion mallia ei hyväksytä eikä myöskään "naamioitua konfederaatiota", jossa liittovaltion nimi peittäisi kaksi suvereenia hallintoa (Euronews FR, Philenews). Linjaus koskee muutakin kuin saarta. Se määrittää ylärajan koko EU:n ja Turkin suhteelle, koska Kypros pystyy pitämään rajan paikallaan.

Yksi jäsenvaltio, kaksi lukkoa

EU kohtelee Kyproksen tasavaltaa koko saaren jäsenvaltiona. Turkin kontrolloimassa pohjoisosassa EU-oikeutta sovelletaan pääosin vasta yhdistymisen jälkeen. Peruste on liittymissopimuksen pöytäkirja 10 (Protocol No 10).

Tämä antaa Nikosialle suoran veto-oikeuden kaikkiin EU-päätöksiin, jotka vaativat yksimielisyyttä eli jokaisen jäsenmaan hyväksyntää. Turkin jäsenyysneuvottelut, EU:n ulkopoliittiset kannat ja pääsy puolustusyhteistyöhön kuuluvat tähän ryhmään (TEU Article 24). Kypros voi estää ne yksin.

Muissa asioissa, kuten tulliliiton uudistamisessa ja viisumivapauden etenemisessä, Kyproksella ei ole muodollista vetoa. Eurooppa-neuvosto, jossa valtion- ja hallitusten johtajat linjaavat EU:n suunnan, toimii silti konsensuksella. Siksi yhden hallituksen vastustus voi estää asian päätymisen edes käsittelyyn (TEU Article 15). Johtajat käynnistävät harvoin prosessia uudelleen, jos yksi pääkaupunki sanoo ei.

Käytäntö tukee tulkintaa. Vuonna 2018 neuvosto jäädytti jäsenyysneuvottelujen lukujen avaamisen ja tulliliiton uudistustyön (Council, June 2018). Vuonna 2019 se keskeytti korkean tason vuoropuhelun ja leikkasi liittymistä valmistelevaa rahoitusta Turkin porattua Kyproksen vesillä (Council, July 2019). Tänä heinäkuussa Turkki sai kapean tulliyhteistyösopimuksen, ei Ankaran tavoittelemaa tulliliiton päivitystä, viisumipolkua tai puolustuspääsyä (DG TAXUD).

Pariisi tukee lukkoa, Berliini hakee kiertotietä

Ranskalle Kypros on kysymys suvereniteetista. Ranskan Nikosian-suurlähettiläs kuvasi maiden puolustuskumppanuutta "poikkeuksellisen vahvaksi" ja korosti, että ratkaisun pitää seurata YK:n peruslinjaa: kaksialueinen ja kahden yhteisön liittovaltio, jolla on yksi suvereniteetti (French Embassy Cyprus). Pariisin näkökulmasta Turkin kanssa tehtävää yhteistyötä ei ole syytä irrottaa Kyproksen etenemisestä (Euronews FR).

Saksa vetää toiseen suuntaan. Berliini tunnustaa Kyproksen tasavallan saaren ainoaksi lailliseksi hallitukseksi (German Foreign Ministry), mutta haluaa tehdä Ankaran kanssa yhteistyötä muuttoliikkeessä, energiassa ja Naton puolustuksessa odottamatta Kypros-ratkaisua (Eurotopics).

Italia jää näiden väliin. Komissio nimitti 13. heinäkuuta italialaisen varapuheenjohtajan Raffaele Fitton Kyproksen erityisedustajaksi. Hänen tehtävänään on tukea YK-vetoista rauhanprosessia ja varmistaa, että mahdollinen ratkaisu sopii EU-oikeuteen (EUAlive, Formiche). Turkki torjui nimityksen heti. Ankaran ulkoministeriön mukaan EU menetti puolueettomuutensa, kun Kypros liittyi unioniin, ja ratkaisu edellyttää kahta suvereenia valtiota tasa-arvoiselta pohjalta (Turkish MFA). Turkkilaiskyproslaiset viranomaiset pitivät tehtävää epälegitiiminä (Euractiv).

Mitä Guterresin vierailu voi avata

YK:n pääsihteeri António Guterres vierailee Kyproksella 27.–29. heinäkuuta. Varsinainen sovittelumandaatti on hänen lähettiläällään María Angela Holguínilla (DW). Fitto ei korvaa heitä. Hänen merkityksensä alkaa vasta, jos diplomatia liikkuu: silloin komissiolla on nimetty henkilö hoitamaan EU-oikeudellista työtä, jonka ratkaisu käynnistäisi.

Kyproslaismedian mukaan kaikkien 27 jäsenmaan hyväksymässä asiakirjassa EU pitää Kypros-neuvottelujen käynnistämistä uudelleen erityisen tärkeänä askeleena EU:n ja Turkin yhteistyön vahvistamisessa (CNA, Politis). Muotoilu ei tee Kypros-ratkaisusta virallista ennakkoehtoa. Vuodesta 2018 jatkunut käytäntö kertoo silti riittävästi: jäsenyys- ja puolustuskysymyksissä Kyproksella on perussopimuksiin nojaava veto-oikeus, tulli- ja viisumiasioissa poliittinen lukko. Alle miljoonan ihmisen saarta koskeva suvereniteettikiista säätelee yhä EU:n suhdetta 85 miljoonan asukkaan Nato-liittolaiseen. Christodoulidesin vuosipäiväpuhe kertoo Ankaralle ja Berliinille, ettei katto ole noussut.