Yhdeksän maata vaatii rajajoustoa

EU:n uuden digitaalisen rajajärjestelmän piti koetella ennen kaikkea Schengen-alueen tuoreimpia jäseniä. Yhdeksän kuukauden jälkeen asetelma näyttää päinvastaiselta. Kroatia, joka liittyi Schengenin vapaan liikkuvuuden alueeseen vasta vuonna 2023, kertoo Entry/Exit Systemin eli EES-järjestelmän toimivan rajoillaan ilman suurempia ongelmia. Hätähelpotusta Brysselistä pyytävät nyt Belgia, Ranska, Saksa, Kreikka, Italia, Malta, Alankomaat, Portugali ja Sveitsi (Euronews, Travel Tomorrow).

EES korvasi passileimat sähköisillä rajanylitystiedoilla. Jokaisesta Schengen-alueelle saapuvasta ja sieltä poistuvasta EU:n ulkopuolisesta matkustajasta kirjataan järjestelmään tiedot. Ensimmäisellä rekisteröintikerralla rajaviranomainen tallentaa kasvokuvan ja sormenjäljet (EES-asetus). Järjestelmä otettiin käyttöön lokakuussa 2025.

Vastuu on jaettu tavalla, joka selittää nykyisen kiistan. EU-lainsäädäntö määrittää säännöt. EU:n tietojärjestelmävirasto eu-LISA rakensi ja ylläpitää yhteistä tietokantaa. Käytännön tarkastukset tekevät kansalliset rajaviranomaiset lentoasemilla, satamissa ja maarajoilla.

Viisi tuntia portilla

Ensimmäinen biometrinen rekisteröinti vie Ranskan operatiivisten arvioiden mukaan noin 60–90 sekuntia matkustajaa kohti (Le Monde). Yksittäisenä aikana se kuulostaa lyhyeltä. Kesän lentoliikenteessä kertymä muuttuu nopeasti jonoiksi.

Ranskan lentoasemilla on raportoitu jopa viiden tunnin odotuksia ja jatkolentojen menetyksiä (Ouest-France). Berliinin Brandenburgin lentoasemalla EU:n ulkopuoliset matkustajat ovat odottaneet enimmillään kaksi tuntia, kertoi lentoaseman toimitusjohtaja Aletta von Massenbach (Berliner Zeitung). Kreikan saarilentoasemilla ongelma näkyy erityisesti brittiläisen turistiliikenteen ruuhkissa (The Guardian).

Kokonaiskuvaa on silti vaikea todentaa. Schengenin rajapisteistä ei ole kattavaa julkista dataa odotusajoista, automaattikioskien käyttövarmuudesta tai rekisteröintivirheistä. Siksi sekä puhe "alkukankeudesta" että väitteet järjestelmän laajasta epäonnistumisesta nojaavat toistaiseksi tapauskuvauksiin.

Mitä yhdeksän maata haluaa

Yhdeksän maata ei vaadi EES:n romuttamista. Pyyntö koskee siirtymäjärjestelyä, jonka komissio myönsi käyttöönoton yhteydessä. Sen nojalla rajaviranomaiset voivat poikkeuksellisessa ruuhkassa keskeyttää biometristen tietojen keräämisen, vaikka saapumiset ja poistumiset kirjataan edelleen sähköisesti. Järjestely päättyy 6. syyskuuta (Connexion).

Komissio on torjunut yleisen keskeytyksen. Sen mukaan viivästykset johtuvat ennen kaikkea kansallisista henkilöstövajeista, eivät yhteisen järjestelmän rakenteellisesta viasta (CNN Greece). Kroatian sisäministeri Davor Božinović on tukenut tätä tulkintaa ja sanonut maan valmistautuneen kunnolla.

Kroatian viesti ei ole neutraali. Maa oli vuosia vanhempien Schengen-jäsenten tarkassa seurannassa, kun sen rajavalmiutta arvioitiin. Nyt Zagreb voi sanoa, että järjestelmä toimii, jos hallitukset tekevät valmistelunsa.

Kovempi kritiikki tulee toisaalta. Fraport Greecen toimitusjohtaja Alexander Zinell pitää EES:ää perustavalla tavalla puutteellisena ja vaatii koko järjestelmän uudistamista. Hänen mukaansa matkustajien pitäisi voida esirekisteröityä ennen matkaa sen sijaan, että kaikki käsitellään rajakopilla (The Guardian, Newsbeast). Kreikan lentoasemilla ongelmaa pahentaa koulutettujen rajavirkailijoiden puute. EES ei aiheuttanut henkilöstövajetta, mutta teki sen näkyväksi (Dnews).

Mitä syyskuussa ratkeaa

Syyskuun 6. päivän määräaika pakottaa komission valitsemaan. Jos siirtymäjärjestely päättyy, kaikkien Schengenin ulkorajapisteiden on tehtävä täysi biometrinen rekisteröinti myös ruuhkahuipuissa. Jos komissio jatkaa poikkeusta, biometristen tietojen keräämisestä tulee paineen alla joustava käytäntö.

Se heikentäisi EES:n ydintavoitetta: varmistettua sähköistä tietoa jokaisesta EU:n ulkopuolisen matkustajan saapumisesta ja poistumisesta. Häiriöt ovat todennäköisesti jo siirtäneet ETIAS-järjestelmää vuoteen 2027. ETIAS on erillinen ennakkolupajärjestelmä EU:n ulkopuolisille matkustajille, vaikka EU:n virallinen aikataulu puhuu yhä vuoden 2026 lopusta (travel-europe.europa.eu, Euronews).

EES:n oikeudellinen peruste on vahva ja turvallisuuslogiikka selvä. Schengenin sisäinen vapaa liikkuvuus pysyy poliittisesti kestävänä vain, jos ulkorajaa hallitaan yhdenmukaisesti. EU kuitenkin sääti yhteisen säännön ja jätti toteutuksen 29 erilaisen lentoaseman, sataman ja rajanylityspaikan varaan. Sama asetus tuottaa Zagrebissa sujuvia tarkastuksia ja Pariisissa viiden tunnin jonoja. Tämä kapasiteettiero on ongelma, johon komission on nyt vastattava.