Yhdeksän asetusta uudistaa EU-rajat

EU:n hajanaisesta turvapaikkajärjestelmästä siirrytään 12. kesäkuuta yhdeksän sitovan asetuksen malliin kaikissa 27 jäsenmaassa. Valmius on silti epätasainen. Toukokuun lopulla vain 11 jäsenmaata 27:stä oli saanut tekniset valmistelut valmiiksi, ja komission valvontakeinot tuottavat tuloksia hitaasti, usein vuosien viiveellä. EU:n kunnianhimoisin maahanmuuttouudistus sitten Dublin-järjestelmän, jossa ensimmäisen tulomaan piti käsitellä turvapaikkahakemus, alkaa tilanteessa, jossa etulinjan jäsenmaat kulkevat omia reittejään.

Pakti korjaa Dublinin keskeistä ongelmaa: Kreikan, Italian ja Espanjan kaltaiset tulomaat ovat kantaneet lähes yksin vastuun saapuvien ihmisten rekisteröinnistä ja hakemusten käsittelystä. Uusi solidaarisuusmekanismi velvoittaa EU:n kokoamaan vuosittain vähintään 30 000 uudelleensijoituspaikkaa ja 600 miljoonaa euroa maksuosuuksia (Verfassungsblog). Jäsenmaa voi kuitenkin kieltäytyä ottamasta turvapaikanhakijoita vastaan ja maksaa sen sijaan 20 000 euroa henkilöltä. Poikkeus on kirjoitettu järjestelmään sisään. Ensimmäiseksi kuudeksi kuukaudeksi neuvosto, jossa jäsenmaiden ministerit päättävät politiikasta, on jo leikannut tavoitteita selvästi. Alle puolelle paikoista on varma kansallinen lupaus.

Neljä maata, neljä versiota samasta laista

Italia esittää paktin vahvistuksena omalle linjalleen. Sisäministeri Piantedosi kutsui sitä "kopernikaaniseksi vallankumoukseksi" ja väitti Albanian käsittelykeskusten ennakoineen paktin "palautuskeskuksia". Italialainen tuomioistuin katsoi helmikuussa, että siirrot Albaniaan olivat lainvastaisia. Hallituksen oma toimeenpanosuunnitelma pysyi salassa, kunnes Lazion hallintotuomioistuimen määräys pakotti sen julkaisemisen maaliskuussa. Suunnitelmassa puhuttiin laitoksista, jotka "voitaisiin rakentaa", ja arvioitiin kustannuksiksi yli 2 miljardia euroa viidessä vuodessa.

Saksa menee paktia pidemmälle. Berliinin toimeenpanolaki luo "toissijaisen muuttoliikkeen keskuksia", joissa säilöönotto voi kestää 24 kuukautta, sekä mahdollistaa yöaikaiset ulkonaliikkumisrajoitukset myös lapsiperheille. Sisäministeri Dobrindt vaatii samaan aikaan Schengenin sisärajavalvonnan jatkamista syyskuuhun asti. Perusteluna on, että EU:n ulkorajat eivät hänen mukaansa ole riittävän hallinnassa. Komissio hylkäsi perustelun 9. kesäkuuta.

Puola valitsi osittaisen noudattamisen. Apulaissisäministeri Duszczyk sanoi Varsovan "jättävän osan määräyksistä toimeenpanematta". Puola kieltäytyy rakentamasta rajainfrastruktuuria ja käsittelemästä turvapaikkahakemuksia Valko-Venäjän rajalla turvallisuussyihin vedoten. Maa on keskeyttänyt turvapaikkahakemusten vastaanoton kyseisellä rajalla seitsemän kertaa maaliskuusta 2025 lähtien. Lisäksi Puolalla on neuvoston myöntämä vapautus solidaarisuusvelvoitteista joulukuuhun 2026 asti.

Kreikka hyväksyi toimeenpanolakinsa 9. kesäkuuta, ja sitä kannatti vain hallitseva Uusi demokratia -puolue. Paperilla laki noudattaa EU:n vähimmäistasoa. Kreikan todellinen ongelma on muualla. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin vahvisti heinäkuussa 2025 lainvoimaisessa ratkaisussa, että maassa on ollut "järjestelmällinen palautusten käytäntö". Euroopan pakolais- ja maanpakolaisneuvosto dokumentoi viime vuonna yli 80 000 laitonta takaisinpalautusta EU:n rajoilla. Paktin valvonta kattaa vain viralliset seulontakeskukset, ei niitä "vihreitä ja sinisiä rajoja", joilla palautukset tosiasiassa tapahtuvat.

Kun jäsenmaa sanoo ei

Avoimeen niskoitteluun komissiolla on käytännössä yksi väline: rikkomusmenettely EU-tuomioistuimessa, unionin ylimmässä tuomioistuimessa. Prosessi kestää vuosia. Kun EU-tuomioistuin määräsi Unkarille 200 miljoonan euron sakon ja miljoonan euron päiväkohtaisen uhkasakon kesäkuussa 2024 vuoden 2020 turvapaikkaratkaisun sivuuttamisesta, komissio peri rahat vähentämällä ne Budapestille kuuluvista EU-maksuista. Mekanismi toimii, mutta vasta pitkän ajan kuluttua rikkomuksesta. Unkarin pääministeri Magyar on jo ilmoittanut, ettei Budapest "maksa sakkoja".

Ensimmäinen virallinen vaatimustenmukaisuuden tarkastelu tehdään 12. heinäkuuta. Solidaarisuuspoolia ei ole vielä koeteltu käytännössä. Espanjan sisäministeri kutsui paktia täydentävää palautusasetusta "suhteettomaksi ja EU:n arvojen vastaiseksi", vaikka maan vasemmistohallitus tukee laajempaa kehystä. Laki sitoo torstaista alkaen kaikkia 27 jäsenmaata. Rajojen arki riippuu valvontakoneistosta, joka pääsee täyteen vauhtiin vasta vuosien päästä.