Nokian 5G siirtyy sotaketjuun

Suomalaisraportin mukaan Nokian 5G-teknologia ohjaa jo ukrainalaisia sotilasdrooneja syvällä Venäjän linjojen takana. Väitteelle ei ole julkista vahvistusta Nokialta, Natolta tai Yhdysvaltain puolustushallinnolta. Sen osoittama suunta on silti hyvin dokumentoitu: siviiliteleviestinnästä on tulossa osa sotilaallista infrastruktuuria nopeammin kuin eurooppalaiset instituutiot ehtivät päättää, kuka järjestelmiä komentaa, sulkee, vie ulkomaille tai kantaa niistä vastuun.

Tukiasemista vaikutusketjuihin

Nokia markkinoi avoimesti taistelukentille tarkoitettuja verkkoratkaisuja länsimaisille asevoimille (Yahoo Finance). Yhtiön Lockheed Martin -yhteistyö tarjoaa Yhdysvaltain ja liittolaismaiden asevoimille 5G-ratkaisua, joka perustuu Pentagonin avoimen arkkitehtuurin vaatimuksiin (Data Center Dynamics). Yhdysvaltain puolustusministeriö on pitänyt 5G:tä johtamisen, logistiikan ja hajautettujen operaatioiden modernisoinnin ydinosana jo vuoden 2020 strategiassaan.

Nato testaa samaa ajatusta kentällä. Espanja rakentaa liittokunnan ensimmäistä taktista 5G-verkkoa Slovakian Lešťiin Pilot Project 5 -hankkeessa. Verkkoon liitetään drooneja, sensoreita, robotteja ja droonintorjuntajärjestelmiä todellisessa operatiivisessa ympäristössä (Data Center Dynamics). Saksa, Ranska ja Alankomaat kehittävät omia mallejaan: Deutsche Telekom kytkee mobiiliverkon mastoja droonintorjuntaan (finanzen.net), Ranska kehittää aseita halpoja hyökkäysdrooneja vastaan (Le Monde), ja Alankomaat tavoittelee, että yli puolet sotilaallisista tehtävistä hoidettaisiin miehittämättömillä järjestelmillä viiden vuoden kuluessa (Tweakers).

Länsi-Euroopassa siviiliyhteyksistä rakennetaan vähitellen puolustusinfra­struktuuria.

Rajat, joiden yli droonit jo lentävät

Puola ja Romania katsovat samaa teknologista muutosta selviytymisen, eivät teollisuuspolitiikan kautta. Puolan puolustusministeri on liittänyt mahdolliset MiG-29-hävittäjien luovutukset Ukrainalle siihen, saako Puola käyttöönsä ukrainalaista drooniosaamista. Taistelukokemuksesta on tullut neuvotteluvaltti (Wiadomości WP). Puolan valtion puolustusteollisuusryhmä PGZ puolestaan sopi yhteistyöstä ukrainalaisen TAF Industriesin kanssa droonien ja droonintorjunnan tuotannossa (PAP Mediaroom).

Romania näyttää, mitä tapahtuu, kun droonin komentoyhteys pettää. Romanian puolustusministeriön mukaan maan alueella on täysimittaisen hyökkäyssodan alun jälkeen ollut noin 50 drooneihin tai niiden osiin liittyvää tilannetta (Agerpres). Kun ukrainalainen meridrooni räjähti Constanțan satamassa, Romania vaati aluevesille tuleviin drooneihin ennalta ohjelmoitua itsetuhojärjestelmää (Ziare.com). Tulcean asukkaille on lähetetty hätävaroituksia mahdollisesti putoavista kappaleista (Libertatea).

Etulinjan jäsenmaille droonin viestiyhteyden hallinta ei ole hankintatekninen yksityiskohta. Se on yleisen turvallisuuden kysymys.

Kuka omistaa riskin?

Muutosta ei hallitse yksi instituutio. EU:n kaksikäyttöasetus eli asetus 2021/821 määrittää säännöt tuotteille, joita voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin. Vientiluvat myöntävät ja valvonnan hoitavat silti kansalliset viranomaiset (EUR-Lex). Nato testaa taistelukenttäverkkoja ja asettaa yhteentoimivuusvaatimuksia, mutta se ei säädä vientilakeja. EU rahoittaa Ukrainalle drooneja ja kaksikäyttöteknologiaa (Airforce Technology), mutta taistelukentän johtaminen pysyy kansallisena tai ukrainalaisena. Ranskalainen IFRI-ajatushautomo varoittaa, ettei Eurooppa vieläkään kykene rakentamaan ja hallitsemaan riittävästi näitä teknologioita itse (IFRI).

Vastuukysymys on auki. Kun siviilitaustainen viestijärjestelmä liitetään sotilaalliseen vaikutusketjuun, tai kun drooni ajautuu Naton rajan yli komentoyhteyden katkeamisen vuoksi, kuka vastaa? Teleoperaatioihin teknologiaa toimittava yhtiö, sotilaallinen käyttäjä, vientiluvan myöntänyt hallitus vai Ukraina? Ukraina testaa eurooppalaista siviiliyhteyksien infrastruktuuria sotilaskäytössä nopeammin kuin instituutiot muuttavat opit säännöiksi. Teknologia liikkuu. Hallinta ei.