Nord Streamin oikeudenkäynti ei selvitä tilaajaa

Hampurissa alkaa keskiviikkona 14. lokakuuta ensimmäinen oikeudenkäynti, jossa syytetään jotakuta vuoden 2022 Nord Stream -putkien räjäytyksiin osallistumisesta (Hampurin tuomioistuin, dpa / Die Zeit). Syytetty on Ukrainan armeijan upseeri, joka tunnetaan nimellä Serhii K. Häntä syytetään sotarikoksesta. Tuomarit voivat ratkaista hänen syyllisyytensä selvittämättä, kuka mahdollisesti antoi käskyn.

Syyttäjien mukaan

Saksan liittovaltion syyttäjien mukaan K. auttoi johtamaan ryhmää, joka purjehti vuokratulla jahdilla Rügenin saarelta. Syytteen mukaan ryhmä kiinnitti ajastettuja räjähteitä putkiin Bornholmin lähistöllä ennen 26. syyskuuta 2022 tapahtuneita räjähdyksiä (liittovaltion tuomioistuin).

Syyttäjät väittävät myös, että K. toimi Ukrainan valtiollisten elinten puolesta. Syyttäjien julkisessa tiedotteessa ei nimetä ministeriötä eikä virkamiestä (liittovaltion syyttäjät).

Julkisuudessa ei ole esitetty tunnustusta. Tapaus perustuu pääosin matkustusasiakirjoihin ja -tietoihin. Kun Saksan liittovaltion tuomioistuin päätti pitää K:n vangittuna joulukuussa 2025, se viittasi Puolan rajatietoihin, väärällä nimellä myönnettyyn passiin, jossa oli K:n kuva, sekä asiantuntijoiden tekemään kuvavertailuun (päätös).

K:n asianajajat kiistävät, että tiedot osoittaisivat hänen olleen merellä. ZDF:n mukaan mikään sormenjälki tai DNA-jälki ei yhdistä häntä veneeseen. Yksi asianajajista kertoo K:n sanoneen olleensa tapahtuma-aikaan Ukrainassa (ZDF).

Oliko putkien räjäyttäminen sallittu isku?

Puolustuksella on varalla argumentti, joka osuu syytteen ytimeen. Sodan oikeussääntöjen mukaan isku siviilikohteeseen eli omaisuuteen, jolla ei ole sotilaallista tehtävää, voi olla sotarikos. Sotilaskohteen iskeminen ei välttämättä ole. K:ta voidaan syyttää sotarikoksesta vain, jos Nord Stream luokitellaan siviilikohteeksi.

Asianajajat kysyvät, olisiko Venäjälle sen hyökkäyssodan aikana tuloja tuottaneita putkia voinut pitää sallittuna kohteena. Liittovaltion tuomioistuin hylkäsi perustelun vangitsemista koskevassa käsittelyssä. Sen mukaan kaasusta saatu välillinen tulo ei tehnyt putkista sotilaskohteita (liittovaltion tuomioistuin).

Mihin tuomiossa ei tarvitse ottaa kantaa

Hampurissa oikeudenkäynnissä on K., ei Ukraina. Tuomarit hylkäsivät 30. syyskuuta putkien omistajien pyynnön päästä mukaan asianomistajina eli yksityisinä osapuolina, joilla on syyttäjän rinnalla omat prosessioikeutensa. Heidän mukaansa oikeudenkäynti koskee syytetyn omaa toimintaa ja syyllisyyttä. Sen tarkoituksena ei ole valmistella Venäjän mahdollisia Ukrainaan kohdistamia korvausvaatimuksia (Hampurin tuomioistuin).

Todisteista voi silti löytyä vihjeitä käskyistä. Haastehakemusta tarkastelleiden toimittajien mukaan siihen sisältyy Italiassa tutkintavankeudessa olleen K:n salakuunneltuja puheluita. Niissä hän kertoi tiettävästi, ettei toiminut yksin ja että Kiova oli jättänyt hänet oman onnensa nojaan (ARD:n johtama tutkiva selvitys).

Ukraina ei ole kiistänyt osallisuuttaan suoraan, vaan sen julkinen kanta on ollut rajatumpi. Ukrainan valtakunnansyyttäjä sanoi 9. heinäkuuta, ettei maan oma tutkinta ollut löytänyt näyttöä valtion osallisuudesta. Hän ehdotti yhteistä tutkintaa Saksan kanssa (Reuters).

Räjähdykset eivät katkaisseet Euroopan kaasunsaantia, sillä Nord Stream 1:n toimitukset olivat päättyneet jo syyskuun alussa 2022 (liittovaltion verkkovirasto). Euroopan kannalta tapauksen kysymys on oikeudellinen. Sen merkitys näkyy siinä, miten kaksi muuta EU-maata käsitteli toista epäiltyä.

Saksa haluaa luovuttaa väitetyn sukeltajan Volodymyr Zhuravlovin eurooppalaisen pidätysmääräyksen nojalla. EU:n järjestelyn tarkoituksena on tehdä epäiltyjen luovuttamisesta jäsenmaiden välillä rutiininomaista. Puolalainen tuomari hylkäsi luovutuspyynnön lokakuussa 2025. Tuomarin mukaan oletettu ukrainalainen isku hyökkääjävaltion infrastruktuuriin saattoi olla valtion oikeutettu toimi eikä syyteharkintaa vaativa rikos. Pääministeri Donald Tusk oli jo aiemmin sanonut, ettei luovutus ollut Puolan etujen mukaista (PAP).

Kroatia päätyi toiseen ratkaisuun. Kolmen tuomarin jaosto hyväksyi Zhuravlovin luovutuksen 18. syyskuuta, ja päätöksestä on vireillä valitus (HRT, tportal).

Kumpikaan tuomioistuin ei ratkaissut, oliko sabotaasi rikos. Ne päättivät vain, luovutetaanko epäilty toiseen maahan, ja Kroatian päätös voi vielä muuttua. Puolalainen tuomari piti siis mahdollisena oikeutuksena tekoa, jota Saksan syyttäjät syyttävät sotarikoksena. Merenalaisista kaapeleista ja putkista vastaavilla valtioilla on syy seurata, millaisen tulkinnan Hampurin tuomarit omaksuvat.

Jos tuomarit langettavat K:lle tuomion sotarikoksesta, he katsovat ukrainalaisen upseerin iskeneen siviili-infrastruktuuriin sodan oikeussääntöjen vastaisesti. Tuomio on mahdollinen, vaikka väitetyn valtiollisen ohjauksen antaja jäisi nimeämättä. Toimeksiantajan nimeäminen jää Saksan liittovaltion syyttäjille, jotka esittivät väitteen kertomatta, ketä tarkoittivat, sekä Ukrainan valtakunnansyyttäjälle, jonka virasto sanoo, ettei se ole löytänyt näyttöä valtion osallisuudesta.