Pohjois-Korean ohjukset palaavat Ukrainaan

Venäjä näyttää ottaneen pohjoiskorealaiset ballistiset ohjukset uudelleen käyttöön Ukrainassa lähes vuoden tauon jälkeen. Arvio perustuu Reutersin kuvaamiin tutkahavaintoihin ja sirpaleanalyysiin. Presidentti Volodymyr Zelenskyi vahvisti tiedon alustavasti (Pravda). Muutamaa päivää myöhemmin Donald Trump perui aiemman viestinsä, jonka mukaan Washington sallisi Ukrainan valmistaa Patriot-torjuntaohjuksia. Trumpin mukaan teknologia on "vaikea asia antaa pois" (ABC News, BBC).

Sama asetelma kiristyy kahdesta suunnasta. Venäjän ballististen ohjusten saatavuus voi kasvaa samaan aikaan, kun Ukrainan kyky torjua niitä heikkenee.

Pohjoiskorealaiset ohjukset palaavat, kun PAC-3-varastot ehtyvät

Radushneen Kryvyi Rihin lähellä tehdyssä iskussa käytettiin analyytikoiden mukaan KN-23- tai KN-24-lyhyen kantaman ballistista ohjusta. Ne lentävät nopeasti ja matalalla, mikä tekee torjunnasta vaikeaa. Jos tunnistus varmistuu, Pohjois-Korea on toimittanut Moskovalle uutta ampumatarviketta lähes vuoden tauon jälkeen.

Ajankohta osuu valmiiksi vakavaan torjuntakriisiin. Venäjä ampui 1. elokuuta Kiovaan 27 ballistista ohjusta. Ukraina torjui niistä yhden, koska PAC-3-varastot olivat lähes lopussa (To Brief).

Lockheed Martinin valmistama PAC-3 on Ukrainan aseistuksessa ainoa hit-to-kill-torjuntaohjus, joka on rakennettu tuhoamaan saapuvia ballistisia ohjuksia suoralla osumalla. Zelenskyi sanoi Axiosille, että Ukraina tarvitsee 300 PAC-3-torjuntaohjusta ennen talvea suojatakseen energiainfrastruktuuriaan. Ilman niitä Venäjä voisi hänen mukaansa ajaa Ukrainan lämmitysjärjestelmän romahdukseen.

Pyyntö törmää tuotannon mittakaavaan. Lockheed Martin toimitti vuonna 2025 maailmanlaajuisesti yli 600 PAC-3 MSE -torjuntaohjusta ja pyrkii nostamaan tuotannon 2 000 ohjukseen vuodessa vuoteen 2030 mennessä (Lockheed Martin). Zelenskyin talvea koskeva tarve vastaa noin puolta koko viime vuoden globaalista tuotannosta. Samasta tuotannosta täydennetään myös Yhdysvaltain joukkoja, Japania ja liittolaisten varastoja, joita Pentagonin Iranin ohjuksia vastaan käyttämät torjuntaohjukset ovat jo rasittaneet.

Heinäkuun lopussa allekirjoitettu 58,62 mrd. dollarin monivuotinen sopimus nopeuttaa tuotantoa, mutta vaikutus näkyy vasta vuosien kuluessa (CTV/Reuters). Boeing valmistaa jokaisen torjuntaohjuksen ohjaushakupään, ja Pentagon teki erillisen seitsemän vuoden sopimuksen hakupäätuotannon kolminkertaistamisesta (Defense News). Molemmat tuotannonlisäykset mitataan vuosissa. Maalle, jonka voimaloita tuhotaan ballistisilla ohjuksilla nyt, tuotantokalenteri ei tuo helpotusta.

Yhdysvallat palautti päätösvallan itselleen

Trump sanoi 8. heinäkuuta Ankaran Nato-huippukokouksessa Zelenskyille, että Yhdysvallat etenisi lisensseissä, joiden avulla Ukraina voisi valmistaa Patriot-ohjuksia. Kolme viikkoa myöhemmin hän kiisti sopineensa asiasta. Julkista lisenssiä ei ole kerrottu myönnetyn. Yhdysvaltain vientivalvontasääntöjen mukaan Washingtonin on hyväksyttävä Patriot-ohjusten ulkomainen valmistus ennen kuin tuotanto voi alkaa (France 24, Guardian). Mukana olevat pääurakoitsijat Lockheed Martin ja RTX ovat vahvistaneet vain "varhaiset keskustelut" (Breaking Defense).

Trumpin perääntyminen palautti Patriot-teknologiaa koskevan päätösvallan Washingtonille juuri, kun Ukrainalla on vähiten aikaa. Tapaus paljastaa Euroopan kannalta laajemman riippuvuuden: mantereen tärkein ballististen ohjusten torjuntaan käytetty torjuntaohjus on ase, jonka tuotantoa, vientiä ja siirtoa Yhdysvallat kontrolloi tehtaalta rintamalle asti. Zelenskyi on myöntänyt, että kotimainen tuotanto veisi lisenssienkin kanssa yhdestä viiteen vuotta (Pravda). Ukrainalla on aikaa lokakuuhun.

Eurooppa ei ehdi paikata vajetta ennen talvea

Euroopalla on ilmapuolustusjärjestelmiä, jotka eivät ole Yhdysvaltain päätösvallan alla. Ranska ja Italia käyttävät SAMP/T-järjestelmiä Aster-torjuntaohjuksilla, ja MBDA:lla on tilauksia yli 200 Aster-ohjuksesta (MBDA). Heinäkuussa kymmenen maata perusti Pariisissa ballististen ohjusten torjuntaan keskittyvän koalition, mutta julkisia sitoumuksia toimitusaikatauluista tai tuotantotavoitteista ei annettu (Al Jazeera). Ohjelmat muuttavat keskipitkän aikavälin tasapainoa, mutta yksikään niistä ei tuota PAC-3 MSE -torjuntaohjuksia, joita Ukraina tarvitsee tänä talvena eniten ballistisia ohjuksia vastaan.

Ennen pakkasia Ukrainan ballistinen ohjustorjunta riippuu siitä, vapauttavatko Yhdysvallat ja sen liittolaiset nykyisiä PAC-3-torjuntaohjuksia omista varastoistaan, jos niillä on luovutettavissa olevia ohjuksia. Zelenskyi sanoi asian suoraan 2. elokuuta: ballististen ohjusten torjuntaohjusten pitäisi "suojella ukrainalaisia eikä seistä varastoissa" (To Brief). Uudet tehtaat Euroopassa tai Ukrainassa eivät ehdi apuun. Ratkaisu on nykyisissä varastoissa, ja niiden avaamista Washington kontrolloi.