Öljyvarastot hupenevat $123-hinnalla

Brent-raakaöljyn hinta on 107 dollaria tynnyriltä, mutta eurooppalaisille jalostamoille todellinen kustannus on selvästi korkeampi. Sotariski­vakuutukset, kiertoreitit ja Iranin uudet kauttakulkumaksut nostavat toimitetun öljyn hinnan arviolta 120–123 dollariin tynnyriltä. Hätävarastot, joiden piti tasata tällaista sokkia, hupenevat nopeammin kuin järjestelmä on suunniteltu kestämään.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA, joka koordinoi 32 jäsenmaan öljykriisivarautumista, käynnisti 11. maaliskuuta historiansa suurimman varastojen vapautuksen: 400 miljoonaa tynnyriä strategisista varastoista. Kymmenessä viikossa määrästä on käytetty noin 44–45 %, noin 2,5 miljoonaa tynnyriä päivässä (Fortune). Nykyvauhdilla koko sitoumus on käytetty ennen elokuun puoltaväliä. Hormuzinsalmen kriisi ei silti osoita laantumisen merkkejä.

Saarto toimii piiloverona

Saarto toimii käytännössä suurena lisämaksuna sille öljylle, joka yhä pääsee markkinoille.

Ennen kriisiä supertankkerin eli noin 2 miljoonaa tynnyriä kuljettavan VLCC-aluksen sotariski­vakuutus maksoi noin 25 000 dollaria vuodessa. Nyt yksi kauttakulku maksaa 10–14 miljoonaa dollaria (Lloyd's List). Kauppamerenkulun keskinäisten P&I-vastuuvakuuttajien vakuutusturva kallistui 25 000 dollarista vuodessa 30 000 dollariin viikossa (Lloyd's Market Association). Ilman voimassa olevaa vakuutusta alus ei voi laillisesti satamoida, saada rahoitusta tai ottaa lastia.

Persianlahdelta lähtevien supertankkerien päivävuokrat nousivat maaliskuussa ennätykselliseen 423 736 dollariin. Iranin uusi Persianlahden salmiviranomainen, muodollinen tiemaksujärjestelmä, aloitti toimintansa 18. toukokuuta ja perii tiettävästi jopa 2 miljoonaa dollaria vastaavan maksun kauttakululta Kiinan juaneissa. Pelkkä vakuutus lisää öljyn hintaan noin 5 dollaria tynnyriltä. Kun rahti ja kiertoreitit lasketaan mukaan, Rotterdamissa tai Triestessä toimivat jalostamot maksavat 15–16 dollaria Brent-viitehintaa enemmän jo ennen jalostuksen alkua.

Kaksi turvaverkkoa heikkenee yhtä aikaa

Jalostamot nojaavat ensin kaupallisiin varastoihin eli yritysten päivittäiseen toimintaan pitämiin käyttövarastoihin. Kun ne hupenevat, valtiot avaavat strategisia öljyvarastojaan, jotka on tarkoitettu juuri tällaisiin kriiseihin. Nyt molemmat ovat paineessa.

IEA:n pääjohtaja Fatih Birol varoitti Pariisin G7-kokouksessa, että joillakin alueilla helposti käytettävissä olevia kaupallisia varastoja on jäljellä vain "useiksi viikoiksi" (Tovima, CNBC). Kaupalliset varastot pienenivät maaliskuussa ja huhtikuussa yhteensä 246 miljoonaa tynnyriä (IEA).

EU:n keskiarvo ylittää yhä virallisesti 90 päivän kulutuksen. Luku peittää suuret erot maiden välillä. Romanian dieselvarastot riittävät vain 30,2 päiväksi (Euronews). Bukarest julisti öljymarkkinakriisin 30. kesäkuuta asti, rajoitti polttoainekatteita ja dieselvientiä sen jälkeen, kun dieselin hinta oli noussut vuodessa 32,68 % (Digi24). Koko unionissa 15 jäsenmaalla 27:stä on vähintään yksi polttoainelaji kriittisellä tasolla.

Saksa vapautti kansallisista varastoistaan 19,5 miljoonaa tynnyriä, noin viidenneksen koko varannostaan (finanzen.net). Pumppuhinnat pysyvät yli 2 eurossa litralta, vaikka polttoaineveroa on kevennetty 1,6 miljardilla eurolla (ADAC via presseportal.de). Saksalla on varaa tällaiseen tukeen. Italia pyysi Brysseliltä joustoa EU:n finanssisääntöihin vastaavia energiakuluja varten, mutta pyyntö hylättiin.

Kalenteri muuttuu ongelmaksi

Euroopan varautumisjärjestelmä rakennettiin häiriöihin, jotka kestävät päivistä viikkoihin. Hormuzin kriisi on jatkunut jo 80 päivää. Ennen kriisiä salmen läpi kulki noin 130 alusta päivässä ja 20 miljoonaa tynnyriä öljyä, noin 20 % kaikesta meritse kuljetetusta öljystä (UNCTAD). Viime päivinä aluksia on ollut vähimmillään kaksi.

JPMorgan varoittaa, että teollisuusmaiden kaupalliset öljyvarastot painuvat kesäkuun alkuun mennessä "operatiivisen stressin tasolle". Silloin putkistojen ja jalostamojen fyysinen toiminta alkaa vaikeutua. Ajoitus on huono: kesän matkailukausi kasvattaa lentopolttoaineen kysyntää juuri, kun varastot ohenevat. IEA:n jäljellä oleva sitoumus ehtyy kokonaan syyskuun tienoilla. Markkinat eivät yleensä odota, että viimeinenkin säiliö tyhjenee.