ECB:n koronnosto etenee neljää tahtia

Euroopan keskuspankki (EKP), joka määrää ohjauskorot 20 euromaassa, nosti keskeistä korkoaan 0,25 prosenttiyksikköä 10. syyskuuta. Talletuskorko nousi 2,50 prosenttiin (EKP:n päätös). Pääjohtaja Christine Lagarden mukaan koronnosto oli ennalta ehkäisevä. Energian ja ruoan sisältävä kuluttajahintainflaatio kiihtyi elokuussa 3,3 prosenttiin heinäkuun 2,9 prosentista (Eurostat). Nousua vauhditti ennen kaikkea energia, jonka hinnat kohosivat vuodessa 14,3 prosenttia (EKP:n ennusteet).

Koronnosto ei lisää kaasun tarjontaa. EKP pyrkii sen sijaan estämään energiakustannusten siirtymisen palkkavaatimuksiin ja palveluhintoihin. Jos siirtymä toteutuu, inflaatio voi jatkua vielä energian hintojen tasaannuttuakin. Koronnosto toimii siis vakuutuksena tällaista kierrettä vastaan, mutta sen hinta riippuu asuntolainasopimuksesta.

Neljä asuntolainaa, neljä eri aikataulua

Markkinat ennakoivat koronnoston jo hyvissä ajoin. EKP:n heinäkuun kokouspöytäkirjan mukaan syyskuun koronnosto oli hinnoiteltu markkinoilla jo ”lähes kokonaan” (EKP:n heinäkuun kokouspöytäkirja). Asuntolainojen vaihtuvien korkojen viitekorkona käytetty Euribor oli siksi noussut ennen Lagarden ilmoitusta. Euriboriin vaikuttavat odotukset lyhyistä koroista sekä pankkien varainhankinnan riskilisät. EKP:n päätös voi näkyä kuukausierässä viikkojen tai vasta kuukausien kuluttua. Aikataulun määrää lainasopimus.

Suomessa vaikutus tuntuu nopeasti. Toukokuussa 95 prosenttia asuntolainoista oli sidottu Euriboriin ja vain 4 prosenttia kiinteään korkoon (Suomen Pankki). Useimpien lainojen korko tarkistetaan kerran vuodessa 12 kuukauden Euriborin perusteella. Yksittäinen 0,25 prosenttiyksikön nousu vaikuttaa pieneltä, mutta peräkkäiset koronnostot kasautuvat. Velkaantunein 11 prosenttia suomalaisista kotitalouksista vastaa 52 prosentista kotitalouksien koko velasta (Euro & talous). Suurissa lainoissa pienikin koronmuutos kasvattaa kokonaisrasitusta tuntuvasti.

Irlannin tracker-lainojen korko muuttuu vielä suoraviivaisemmin. Arviolta 100 000–130 000 lainanottajalla on sopimus, jonka korko seuraa täsmälleen EKP:n perusrahoitusoperaatioiden korkoa. Muutos astuu yleensä voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä (RTÉ, Irish Examiner). Pankki ei tee erillistä hinnoittelupäätöstä. Irlannin kolme suurinta pankkia eivät nostaneet tavallisia vaihtuvia tai kiinteitä korkoja kesäkuun koronnoston jälkeen, joten lisäkustannus kohdistuu kokonaan tracker-lainojen haltijoihin (The Journal).

Portugalissa vaikutus siirtyy myöhemmäksi. Nykyisistä omistusasuntojen lainoista noin puolet on vaihtuvakorkoisia ja puolet yhdistelmäkorkoisia. Jälkimmäisissä korko on ensin kiinteä kahdesta viiteen vuotta ja vaihtuu sen jälkeen Euriboriin (Banco de Portugal). Uudesta asuntolainanannosta jo 86 prosenttia perustuu yhdistelmäkorkoon (CNN Portugal). Uudet velalliset ovat aluksi suojassa koronnousulta. Jokainen laina siirtyy kuitenkin aikanaan kiinteältä jaksolta silloiseen Euriboriin.

Ranskassa kustannus siirtyy nykyisiltä asunnonomistajilta uusille ostajille. Yli 99 prosenttia asuntolainoista on kiinteäkorkoisia (Banque de France). Nykyisten velallisten kuukausierät eivät siksi yleensä muutu. Koronnosto osuu asuntoa nyt ostaviin, sillä uusien lainojen korkotaso nousee (CAFPI).

Tukeeko näyttö EKP:n varovaisuutta?

EKP pelkää energiakustannusten siirtyvän palkkoihin ja palveluhintoihin, jolloin inflaatio alkaisi ylläpitää itseään. Toistaiseksi näyttö on niukkaa. Energian ja ruoan hinnat sivuuttava pohjainflaatio, joka kertoo paremmin tällaisista kerrannaisvaikutuksista, hidastui elokuussa hieman 2,4 prosenttiin. Myös palveluinflaatio vaimeni (Eurostat, Euronews). EKP ei sitoutunut syyskuun kokouksessa uusiin koronnostoihin.

Koronnoston jakautumisvaikutukset ovat korkopolitiikan jatkoa selvemmät. Yksi EKP:n päätös ei aiheuta samanlaista asuntolainashokkia koko euroalueella. Sopimus ratkaisee, milloin kustannus osuu kotitalouteen ja osuuko lainkaan: Suomessa kuukausierä muuttuu kuukausien, irlantilaisissa tracker-lainoissa viikkojen ja portugalilaisissa yhdistelmälainoissa mahdollisesti vuosien kuluttua. Useimpien ranskalaisten nykyiset kuukausierät eivät muutu. Laskun suuruuden määräävät lisäksi lainapääoma, jäljellä oleva laina-aika ja sopimuksen korkomarginaali.

Korko on sama koko euroalueella. Lasku ei ole.