Microsoftin konesali vie prosentin sähköstä

Microsoftin yksi datakeskus Alankomaiden maaseudulla kulutti vuonna 2025 noin 1,17 TWh sähköä. Se vastaa suunnilleen yhtä prosenttia Alankomaiden koko sähkönkulutuksesta (Tweakers, CBS). Luku tuli julki EU:n uusien raportointisääntöjen takia. Samalla moni eurooppalainen sai ensimmäistä kertaa mittarilukeman infrastruktuurista, jonka varassa sähköposti, pilvitallennus ja tekoälypalvelut toimivat. Pilvi näyttää käyttäjälle aineettomalta. Sähköverkossa se näkyy tasaisena kuormana.

Voimala, joka ei sammu

Terawattitunti on vaikea mittakaava. Käytännössä Microsoftin Middenmeerin laitos ottaa verkosta noin 134 megawattia jatkuvasti, vuorokauden ympäri ja vuoden jokaisena päivänä. Se on keskikokoisen teollisuuslaitoksen kulutus ilman yöhiljaisuutta. Samalla sähkömäärällä kattaisi noin 390 000 alankomaalaisen kotitalouden kulutuksen, vaikka kotien ja datakeskusten kulutusprofiilit ovat hyvin erilaisia (Tweakers).

Datakeskusten erityispiirre on, että kysyntä ei juuri jousta. Autotehdas kuluttaa sähköä vuorojen aikana ja hiljenee öisin. Datakeskus käy lähes tasaisella teholla koko ajan (EIA). Sähköverkko suunnitellaan huippujen ja matalampien jaksojen mukaan. Kun verkkoon liitetään suuri kuorma, joka ei juuri laske, muille käyttäjille jää samalla alueella vähemmän tilaa.

Laskentatehon lisäksi jäähdytys vie suuren osan datakeskuksen sähköstä. Tekoäly lisää painetta kahdella tavalla. Suuren mallin kouluttaminen voi kuluttaa runsaasti sähköä päiviä tai viikkoja, ja miljoonien käyttäjien samanaikaiset kyselyt tuovat kulutuspiikkejä jo valmiiksi korkean peruskuorman päälle (ReGlobal).

Mitä Eurooppa ei vieläkään näe

Alankomaiden tieto tuli julki, koska EU:n uudistettu energiatehokkuusdirektiivi velvoittaa yli 500 kilowatin palvelinkuorman datakeskukset raportoimaan energian ja resurssien käytöstään (EUR-Lex). Euroopan komission ensimmäinen tiedonkeruu kattoi 776 EU:ssa sijaitsevaa laitosta, joiden yhteenlaskettu kulutus oli 16,7 TWh (European Commission).

Puutteet kertovat olennaisen. Alankomaiden noin 160 datakeskuksesta 104 toimitti tietoja, ja 27 jätti keskeisiä kenttiä tyhjiksi. Google ei julkaissut Alankomaiden laitoskohtaista kulutustaan lainkaan vaan vetosi liikesalaisuuksiin (Data Center Dynamics). Puuttuvat tiedot painottuivat yhdysvaltalaisiin toimijoihin. Alan lobbaus auttoi säilyttämään EU-kehyksessä salassapitosuojia myös ympäristöindikaattoreille (Data Center Dynamics). Microsoftin luku näkyy siksi, että se on poikkeus, ei osoitus läpinäkyvyyden toimivuudesta.

Irlanti näyttää suunnan, jos kehitystä ei hallita. Datakeskukset kuluttivat siellä vuonna 2025 7 663 GWh sähköä, mikä vastasi 23:a prosenttia mitatusta sähkönkulutuksesta. Vuonna 2015 osuus oli 5 prosenttia (CSO). Tällaisessa mittakaavassa verkkoyhtiön päätös datakeskuksen liittämisestä ei koske verkkosivujen latausnopeutta. Päätös ratkaisee, ohjataanko niukkaa liittymäkapasiteettia palvelimille, asunnoille, tehtaille vai liikenteen sähköistämiseen.

Irlanti vastasi asettamalla ehtoja. Uusien suurten datakeskusten on katettava vähintään 80 prosenttia kysynnästään uudella irlantilaisella uusiutuvalla tuotannolla kuuden vuoden kuluessa. Lisäksi niiden on tarjottava varavoimaa, joka voidaan kytkeä käyttöön tarvittaessa, ei vain säästä riippuvaa tuotantoa (CRU). Dublinin ruuhkaisilla alueilla hakemuksia hylätään suoraan (Philip Lee). Verkkoliittymästä tuli teollisuuspolitiikkaa.

Kaksi tapaa ansaita paikka sähköverkossa

Saksa kirjoittaa datakeskuksia energialainsäädäntöön. Energiatehokkuuslaki asettaa tehokkuusrajoja, hukkalämpöä koskevia vaatimuksia ja uusiutuvan sähkön hankintavelvoitteita (EnEfG). Uusille laitoksille asetetaan noin 1,2:n PUE-tavoite. PUE eli power usage effectiveness kertoo, kuinka paljon sähköä kuluu palvelinten lisäksi jäähdytykseen, sähkönmuuntoon ja muuhun tukitekniikkaan. Luku 1,2 tarkoittaa, että jokaista palvelinten käyttämää sähköyksikköä kohti noin viidennes menee muuhun kulutukseen (Servola). Sijaintipäätös ei enää tarkoita vain sähkökaapelin löytämistä, vaan myös sitä, löytyykö läheltä hukkalämmölle todellinen käyttäjä.

Tanska kokeilee toisenlaista sopimusta. Metan Odensen-keskus syöttää kaukolämpöverkkoon enimmillään 100 000 MWh lämpöä vuodessa (ENGIE). Hukkalämpö auttaa vain, jos lähellä on kysyntää ja putkiverkko sen siirtämiseen. Se ei poista sähköverkon kuormaa. Se kuitenkin antaa yleisölle konkreettisen vastineen.

Eurooppa on jo riippuvainen datakeskuksista. Poliittinen kiista koskee riippuvuuden ehtoja. Microsoftin Alankomaissa julkistettu kulutus muutti abstraktin kysymyksen laskutoimitukseksi: yksi laitos, yksi prosentti. Yhä piilossa on, kantavatko muut noin 160 alankomaalaista datakeskusta samanlaista painoa, millaiset niiden huipputehot ja verkkosopimukset ovat ja kestävätkö niiden puhtaan sähkön väitteet tarkastelun. Mittari näkyy nyt. Euroopan on päätettävä, mitä datakeskusten sähköstä pitää maksaa, mitä siitä pitää kertoa ja mitä sen vastineeksi on annettava.