Yksi paikka erottaa Ruotsin blokit

Kun noin 80 % vaalipiireistä oli laskettu vaali-iltana, Ruotsin oppositiolla oli 175 paikkaa ja hallituspuolueilla 174 paikkaa 349-jäsenisessä valtiopäivillä. Alustavat luvut kertoi SVT, mutta tulos voi vielä muuttua. Blokkien välillä on yksi paikka, eivätkä puolueet ole yksimielisiä mahdollisista hallituskumppaneista. Viimeinen paikka saattaa ratkaista, kumpi puoli pystyy estämään vastapuolen pääministerin valinnan. Kummallakaan blokilla ei silti ole sisäistä sopua oman ehdokkaansa taakse.

Ratkaiseva ääntenlaskenta

Ruotsin vaaliviranomainen aloittaa jäljellä olevien ennakkoäänten ja myöhään saapuneiden ulkomaanäänten laskennan keskiviikkona 16. syyskuuta. Työ voi jatkua torstaihin (Election Authority). Sen jälkeen läänien vaalilautakunnat tarkastavat ja laskevat äänet erikseen. Tulos vahvistuu vasta vaaliviranomaisen päätöksellä, jota odotetaan viikonloppuna 19.–20. syyskuuta (Election Authority).

Paikkaluku ratkaisee, koska Ruotsissa sovelletaan negatiivista parlamentarismia: pääministeriehdokas hyväksytään, ellei vähintään 175 kansanedustajaa äänestä häntä vastaan. Valtiopäivien puhemies eli talman nimeää ehdokkaan parlamentin äänestettäväksi. 175 paikan blokki voi siis torjua vastapuolen ehdokkaan, mutta vain jos jokainen sen kansanedustaja äänestää vastaan. Kumpikaan puoli ei voi vielä luottaa tällaiseen puoluekuriin.

Anderssonin ongelma, Kristerssonin ongelma

Vasemmistolla sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson ilmoitti olevansa valmis yhteistyöhön kaikkien muiden paitsi ruotsidemokraattien kanssa (TT/Hallands Nyheter). Vasemmistopuolueella on hänen mukaansa kuitenkin "pitkä matka" hallitukseen. Andersson voi jatkaa, jos häntä vastustaa alle 175 edustajaa. Se edellyttää kahta myönnytystä: vasemmistopuolueen pitäisi hyväksyä jääminen hallituksen ulkopuolelle ja keskustapuolueen sietää vasemmistopuolueen ulkopuolista vaikutusvaltaa. Vaalien jälkeisenä yönä kumpikaan puolue ei ollut suostunut tähän julkisesti.

Oikeistolla pääministeri Ulf Kristersson lupasi ruotsidemokraateille ministeripaikkoja ensimmäistä kertaa (AP, BBC). Vuosina 2022–2026 ruotsidemokraatit ohjasivat hallituksen politiikkaa ilman ministerinsalkkuja. Kristersson haluaa nyt ottaa puolueen hallitukseen, mutta ei voi päättää asiasta kumppaniensa puolesta. Samalla kaudella hallituksessa istuneet liberaalit eivät ole julkisesti hyväksyneet yhteistä hallitusta ruotsidemokraattien kanssa (SVT). Vaikka myöhäiset äänet antaisivat oikeistolle 175 paikkaa, liberaalien vastustus voi estää enemmistön muuttumisen hallitukseksi.

EU-budjetin veto-oikeus

Ruotsin hallitusneuvottelut ylittävät harvoin eurooppalaisen uutiskynnyksen. Nyt niillä voi olla suora vaikutus EU:n rahankäyttöön. Ruotsi vaati elokuussa Saksan, Itävallan, Tanskan, Suomen ja Alankomaiden kanssa useiden satojen miljardien eurojen leikkauksia Euroopan komission lähes 2 biljoonan euron ehdotukseen EU:n seitsenvuotiseksi talousarvioksi (German Chancellery). Talousarvio edellyttää kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyttä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 312 artiklan nojalla, joten Ruotsi voi yksin estää sen hyväksymisen (Article 312). Useimmat Ruotsin puolueet vastustavat EU-budjetin kasvattamista (University of Gothenburg), joten tiukka menolinja todennäköisesti säilyy hallituspohjasta riippumatta. Kiista koskee pikemminkin sitä, mitä ohjelmia pienemmän kokonaisbudjetin sisällä suojellaan. Keskustapuolueesta ja vihreistä riippuvainen vasemmistohallitus kohtaisi painetta säästää ilmastomenot leikkauksilta. Ruotsidemokraattien tukema oikeistohallitus saisi painetta leikata niitä.

Puolustuspolitiikassa seitsemän valtiopäivien kahdeksasta puolueesta kannattaa menojen kasvattamista. Parlamentti hyväksyi maaliskuussa yksimielisesti 12,9 miljardin Ruotsin kruunun tukipaketin Ukrainalle (Riksdag). Nato-jäsenyys ja Ukrainan tukeminen nauttivat niin laajaa kannatusta, ettei kumpikaan mahdollinen hallituspohja muuta linjaa.

Keskiviikkona alkava laskenta kertoo, kumpi blokki on suurempi. Hallituksen syntyminen vaatii silti, että vasemmistopuolue, keskustapuolue, ruotsidemokraatit tai liberaalit perääntyy vaali-iltana esittämästään kannasta. Siihen saakka Ruotsilla on uusi parlamentti mutta ei toimivaa reittiä hallitukseen.