MiCA-karsinta jätti jäljelle 210 kryptoyhtiötä

EU:n kryptomarkkinoilla siirtymäaika päättyy huomenna 1. heinäkuuta 2026. MiCA eli EU:n kryptovarojen markkinoita koskeva asetus on ensimmäinen koko unionin yhteinen sääntökirja kryptotoimialalle. Ilman lupaa toimivien yhtiöiden on lopetettava uusien asiakkaiden ottaminen ja aloitettava toiminnan alasajo.

Lehti- ja toimiala-arvioiden mukaan täyden toimiluvan oli saanut kesäkuun lopulla vain noin 210 yhtiötä yli 1 200:sta aiemmin rekisteröidystä kryptotoimijasta (Euronews). ESMA ei ole vahvistanut lukua virallisesti, mutta suunta on selvä: EU:n kryptomarkkina supistuu nopeasti.

ESMA eli Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen kuvasi seuraukset kesäkuun tiedotteessaan. Ilman lupaa toimivien yhtiöiden on lopetettava asiakashankinta ja markkinointi. Nykyisille käyttäjille on annettava mahdollisuus nostaa varansa pois, ja rahanpesun torjunnan valvonta on pidettävä voimassa myös alasajon aikana. Lisäaikaa ei anneta. ESMA sanoi tämän jo huhtikuussa.

Mekanismi on yksinkertainen. MiCA asettaa yhden lupastandardin koko EU:hun. Yhtiöt, jotka eivät täytä vaatimuksia tai joiden hakemukset ovat juuttuneet kansallisiin käsittelyjonoihin, jäävät markkinan ulkopuolelle. Jäljelle jää pienempi toimiala, jossa vahvimmilla ovat ne yhtiöt, joilla on varaa henkilöstöön, tarkastuksiin, pääomavaatimuksiin ja jatkuvaan viranomaisraportointiin.

Yksi sääntökirja, 27 lupajonoa

MiCA on yksi EU-asetus, jota sovelletaan suoraan kaikissa jäsenmaissa. Käytännön lupa-arkkitehtuuri jää silti kansallisille viranomaisille: jokaisen maan on nimettävä valvoja, luotava hakemusmenettely ja käsiteltävä toimiluvat. Erot syntyivät juuri tässä vaiheessa.

Puola on jyrkin esimerkki. Kansallinen laki, joka nimeäisi finanssivalvoja KNF:n MiCA-viranomaiseksi, ei ole tullut voimaan. Rzeczpospolitan mukaan suurimmalle osalle MiCA-valvonnasta ei ole valtuutettua kansallista elintä, joten puolalaisilla yhtiöillä ei ole kotimaista lupareittiä. Binance Poland on jo lopettanut uusien käyttäjien ottamisen ja kehottanut asiakkaita siirtämään varansa muualle (TVN24, Money.pl).

Portugali ehti muuttaa lainsäädäntöään, mutta hakemusten käsittely hidastui. Toimialajärjestö ANIPE varoitti määräajan alla, että hyväksyttyjen yhtiöiden määrä oli jäämässä "minimiin". Osa hakeneista yhtiöistä voi siis joutua keskeyttämään asiakaspalvelun, vaikka hakemus on sisällä (ECO). Banco de Portugal puolusti linjaansa parlamentissa ja sanoi olevansa lupakäsittelyssä "hyvin vaativa" (RTP).

Ranskalla oli etumatka, koska AMF-valvojan rekisteröintijärjestelmä oli jo valmiiksi rakenteellinen. Coinhousen ja Paymiumin kaltaiset vakiintuneet toimijat siirtyivät MiCA-lupiin sujuvammin, vaikka pienemmille yhtiöille kustannuskynnys jää korkeaksi (Cryptoast). Espanjan CNMV odotti kesäkuun päättyvän noin 20 hyväksyttyyn toimijaan (Cinco Días).

Kuka hyötyy, kuka häviää

Voittajia ovat suuret ja hyvin pääomitetut yhtiöt. Ne pystyvät maksamaan lupajärjestelmän todelliset kustannukset: compliance-tiimit, ulkoiset tarkastukset, vähimmäispääoman ja jatkuvan valvontaraportoinnin. Saksassa pankkisidonnaiset toimijat, kuten Boerse Stuttgart Digital, Bitpanda ja Trade Republic, ovat asemassa, jossa ne voivat kerätä markkinaosuutta (Handelsblatt).

MiCA:n passitusmekanismi vahvistaa mittakaavan etua. Yhdessä EU-maassa myönnetty lupa antaa yhtiölle oikeuden palvella asiakkaita koko unionissa. Kun lupakulut ovat pitkälti kiinteitä, suuri asiakasmassa tekee sääntelystä kilpailuedun.

Häviäjiä ovat pienet toimijat, joilla ei ole varaa lupakoneistoon, sekä yhtiöt, joiden hakemukset ovat jääneet hitaisiin kansallisiin jonoihin. Yhtiö voi olla todellinen, toiminnassa ja hakemusprosessissa, mutta silti laillisesti luvaton määräajan jälkeen.

Kuluttajansuoja vahvistuu luvan saaneilla palveluntarjoajilla. Säännöt koskevat hallintoa, asiakasvarojen suojaamista ja tiedonantovelvollisuuksia. Samalla valinnanvara kapenee. Maissa, joissa lupia on vähän, käyttäjät joutuvat nostamaan varoja tai siirtämään ne kiireessä ennen palvelun sulkeutumista.

Mihin riski siirtyy seuraavaksi

Suuria lukuja on syytä lukea varoen. Arviot, joiden mukaan 75–83 % yhtiöistä voisi menettää pääsyn markkinoille, perustuvat kryptomedian lähteisiin, eivät viranomaisdataan.

Ratkaisevampi kysymys on, mihin käyttäjät siirtyvät luvattomilta alustoilta. Jos varat siirtyvät EU:ssa luvan saaneille palveluntarjoajille, MiCA tekee sen, mitä varten se rakennettiin: siivoaa markkinaa ja tuo riskit valvonnan piiriin. Jos käyttäjät siirtyvät EU:n ulkopuolisille pörsseille, sääntely työntää riskin pois valvonta-alueelta vähentämättä sitä.

Käyttäjien liikkeistä ei ole vielä kunnollista dataa. Vastaus näkyy kuukausien viiveellä. Siinä mitataan, onko MiCA ennen kaikkea kuluttajansuojaa vai markkinavalintaa.