Pentagon karsii prikaateja Euroopassa

Pentagon vähensi viime viikolla Yhdysvaltain taisteluprikaatit Euroopassa neljästä kolmeen. Maavoimien määrä palautuu näin tasolle, jolla se oli ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan (Stars and Stripes, Washington Examiner). Muutamaa tuntia myöhemmin Donald Trump kirjoitti Truth Socialissa lähettävänsä "5 000 lisäsotilasta Puolaan". Operatiivisia yksityiskohtia ei annettu. Pentagon ohjasi toimittajat Valkoiseen taloon, joka viittasi takaisin Trumpin päivitykseen (Stars and Stripes). Puolan ulkoministeri Radosław Sikorski tulkitsi lupauksen tarkoittavan, että amerikkalaisjoukkojen läsnäolo pysyy "suurin piirtein nykyisellä tasolla" (Notes from Poland).

Otsikko ja laskutoimitus eivät siis osuneet yhteen. Ero määritti viikkoa, jonka Naton ulkoministerit viettivät Ruotsin Helsingborgissa valmistellen heinäkuun huippukokousta Ankarassa.

Vetäytymisen järjestys

Trump määräsi 1. toukokuuta 5 000 sotilasta pois Saksasta. Puolustusministeri Pete Hegseth perui 13. toukokuuta 4 000 sotilaan panssariprikaatin kierron Puolaan, vaikka kalustoa oli jo matkalla ja ennakko-osastoja maassa (Breaking Defense, Politico). Maavoimien johto kertoi kongressille saaneensa tiedon peruutuksesta vain muutamaa päivää aiemmin.

Sen jälkeen kerrottiin, että Trump soitti Hegsethille ja vaati selitystä. Presidentti oli tiettävästi suuttunut siitä, että kohteeksi oli joutunut Puola eikä jokin vähemmän yhteistyöhaluinen liittolainen. Pian seurasi Truth Social -päivitys "5 000 sotilaasta Puolaan". Suorin tapa toteuttaa lupaus olisi jatkaa juuri peruttua kiertoa.

Euroopassa olevien rotaatiojoukkojen kokonaismäärä pienenee todennäköisesti noin 5 000 sotilaalla. Naton Euroopan-joukkojen ylin komentaja Alexus Grynkewich vahvisti luvun 19. toukokuuta ja varoitti liittolaisia siitä, että näiden on "ehdottomasti odotettava lisää uudelleensijoituksia" (NATO). Pentagon on myös hiljaisesti supistanut sitoumuksiaan Naton joukkomalliin, salaiseen kehikkoon, jossa jäsenmaat lupaavat joukkoja sodanajan käyttöön. Koska järjestely kiertää Yhdysvaltain lakiin kirjatut muodolliset joukkomäärärajat, kongressi ei voi estää sitä (Military Times).

Saksa maksaa hinnan

Uudelleenjärjestelyssä näkyy kaava. Liittolaiset, jotka tukivat Washingtonin sotilasoperaatioita Irania vastaan, säilyttivät joukkonsa. Vastaan hanganneet menettivät niitä. Saksa, jonka liittokansleri Friedrich Merz arvosteli julkisesti Trumpin Iran-linjaa, menetti sekä sotilaita että suunnitellun Tomahawk-risteilyohjusten sijoituksen. Puola, jonka presidentillä Karol Nawrockilla on henkilökohtainen yhteys Trumpiin, sai sosiaalisen median kautta palkinnon (Der Spiegel).

Berliini nieli nöyryytyksen hiljaa. Ulkoministeri Johann Wadephul kuvasi vetäytymistä tavanomaiseksi, "odotetuksi rotaatioksi" (Deutschlandfunk). Merz, joka oli julkisesti ajanut 400 Yhdysvalloissa valmistetun Tomahawk-ohjuksen hankintaa, lakkasi nostamasta asiaa esiin, kun Washington ei vastannut ostopyyntöön. Saksa selvittää nyt yhteisyritystä kotimaista risteilyohjustuotantoa varten (ZDF).

Viron ulkoministeri Margus Tsahkna tiivisti Helsingborgissa liittolaisten laajemman turhautumisen: "Kaiken, mikä koskee Naton pelotetta ja suorituskykyjä, on tapahduttava koordinoidusti" (Estonian MFA). Vastustus ei kohdistunut vastuunjakoon sinänsä, vaan päätöksiin, joita tehdään kuulematta niitä liittolaisia, jotka kantavat seuraukset.

Hormuz, fregatit ja varustautumisen vauhti

Ulkoministeri Marco Rubio toi Helsingborgiin toisen painepisteen. Hän varoitti liittolaisia valmistautumaan "B-suunnitelmaan" Hormuzinsalmea varten, jos Iran ei suostu avaamaan meriväylää. Rubio kehysti asian testiksi siitä, mitä arvoa Natolla on Washingtonille (NATO). Ranska torjui lähtökohdan. "Pohjois-Atlantin sopimus koskee Pohjois-Atlanttia", ulkoministeriön tiedottaja sanoi. "Sen tarkoitus ei ole käsitellä Lähi-idän kysymystä, eikä se ole siihen oikea liittouma" (Iran International).

Euroopan vastaus siirtyy protestista hankintoihin. Ruotsi allekirjoitti sopimuksen neljästä fregatista ranskalaisen Naval Groupin kanssa. Kyseessä on maan suurin sotilashankinta sitten 1980-luvun (Le Monde, Euronews). Ranska on ulottanut ydinasepelotteensa sateenvarjon kahdeksaan kumppanimaahan, ja kahdenväliset ohjausryhmät toimivat jo Saksan, Ruotsin ja Tanskan kanssa (L'Éventail). Rangaistusluonteisten joukkojen vetojen tarkoitus oli pakottaa liittolaiset Washingtonin linjalle. Käytännössä ne vauhdittavat Euroopan puolustusrakentamista, joka vähentää ajan mittaan Yhdysvaltain painostusvoimaa.