Pentagon vetää 5,000 sotilasta Saksasta

Pentagon määräsi 5 000 sotilasta pois Saksasta. Puolaan matkalla olleen panssariprikaatin siirto peruttiin kesken toimeenpanon. Kaikki sukellusvenelupaukset Natolle poistettiin. Yhdessä kuukaudessa Yhdysvallat purki sotilaallisia sitoumuksia, joita oli rakennettu vuosikymmeniä. Puolustusministeri Pete Hegseth lensi 30. toukokuuta Singaporeen ja sanoi eurooppalaisille, että lisää on tulossa. "Liittolaiset, jotka eivät kanna omaa osaansa, kohtaavat selvän muutoksen tavassamme toimia", hän varoitti Shangri-La Dialogue -turvallisuusfoorumissa ja lupasi Natosta "merkittäviä päätöksiä" pian.

Euroopan pääkaupungit vastasivat ennätyksellisillä puolustusbudjeteilla. Ranska lisäsi 36 mrd. euroa vuoteen 2030 asti. Puola allekirjoitti kolmessa päivässä 113 mrd. zlotyn asekaupat. Espanja sitoi 5 mrd. euroa ilmapuolustukseen. Rahaa on. Ratkaisevaa on, mitä sillä saadaan.

Järjestelmät, joita ei näe

Washington vetää pois järjestelmiä, joiden varassa moderni armeija toimii: elektronisen sodankäynnin koneita, jotka sokaisevat vihollisen tutkat, ilmaoperaatioita suojaavia koneita, pitkän kantaman täsmäaseita ja ilmatankkauskoneita, jotka pitävät hävittäjät ilmassa. Pentagon esitteli Natolle 22. toukokuuta leikkaukset Naton joukkomalliin, eli salaiseen kehikkoon, jossa jäsenmaiden joukot sidotaan ennalta kriisivasteeseen. Hävittäjäsitoumuksia leikattiin kolmanneksella, strategisten pommikoneiden määrä puolitettiin ja sukellusveneet poistettiin kokonaan. Euroopalla ei ole valmista korvaajaa millekään näistä.

Yhdysvaltain laivaston EA-18G Growler häiritsee vihollisen tutkia ja avaa käytäviä liittolaiskoneille. Sille ei ole eurooppalaista vastinetta. Eurooppalaiset yhtiöt valmistavat yksittäisiä osia, mutta mikään maa ei ole koonnut niistä erillistä ilmasta toimivaa elektronisen sodankäynnin alustaa.

Sama aukko näkyy kaukovaikutuskyvyssä. Kun Washington perui Tomahawk-ohjusten sijoittamisen Saksaan, puolustusministeri Boris Pistorius myönsi, että päätös "avaa tämän suorituskykyaukon uudelleen". Eurooppalaiset ohjukset yltävät 500 kilometriin. Tomahawkin kantama on 1 600 kilometriä. ELSA-yhteenliittymän vaihtoehdot, joita kehittävät Ranska, Saksa, Italia, Puola, Ruotsi ja Britannia, valmistuvat vasta 2030-luvun puolivälissä.

Panssarivaunuja ilman silmiä

Mitä Eurooppa ostaa uudella rahalla? Enimmäkseen perinteistä kalustoa. Puolan sopimukset koskivat K2-panssarivaunuja, M1A2 Abrams -vaunuja, F-35-hävittäjiä ja haupitseja. Kaikki ovat alustoja, jotka tarvitsevat juuri niitä tukijärjestelmiä, joita Washington vetää pois. Espanjan 5 mrd. euroa menee Yhdysvalloissa valmistettuihin Patriot- ja NASAMS-järjestelmiin. Samalla riippuvuus amerikkalaisesta teollisuudesta syvenee, vaikka Madrid kielsi Washingtonilta tukikohtien käytön Iran-operaatioissa.

Ranska on osittainen poikkeus. Pariisi kehittää omaa raketinheitintä, joka korvaisi amerikkalaisen HIMARS-järjestelmän, ja on kasvattanut ammustuotantoaan 53 prosenttia. Ongelma ei silti katoa. Yhdysvaltain vientivalvonta ulottuu yhä ohjuskomponentteihin, joita löytyy myös järjestelmistä, joita Pariisi kutsuu suvereeneiksi. Oma raketinheitin merkitsee vähemmän, jos ohjaussirut tulevat Texasista.

Aikaikkuna, jota raha ei sulje

Pentagonin leikkaukset saavat muodollisen muotonsa kesäkuun alussa Naton joukkojen kohdentamiskonferenssissa. Siellä jokaisen eurooppalaisen liittolaisen on ilmoitettava, mitä Washingtonin jättämistä aukoista se täyttää. Paperilla korvaajia on: GlobalEye-valvontakoneita, ELSA-hankkeen pitkän kantaman ohjuksia ja Saksan tavoite nostaa aktiivisotilaiden määrä 260 000:een nykyisestä 186 000:sta. Aikaisintaan ne ovat käytössä vuonna 2029.

Viro ja Latvia, jotka kuuluvat Naton eniten henkeä kohden puolustukseen käyttäviin maihin, ovat sanoneet ääneen sen, mitä useimmat hallitukset kiertävät: Eurooppa etenee liian hitaasti kohti taisteluvalmiutta. EU:n 150 mrd. euron SAFE-lainajärjestely eli matalakorkoinen EU-taattu rahoitus yhteisiin puolustushankintoihin rakennettiin juuri tällaista hetkeä varten. Puola nosti ensimmäisen eränsä 29. toukokuuta. Rahalla ostettava kalusto pitää kuitenkin valmistaa, hyväksyä ja ottaa käyttöön. Siihen menee vuosia.

Euroopan liittolaiset tekevät sen, mitä Washington vaati: ne käyttävät enemmän rahaa. Vaikeimpien sotilaallisten suorituskykyjen ulkoistamista ei silti pureta shekeillä. Kesäkuun alun kohdentamiskonferenssissa jokaisen liittolaisen on laitettava nimensä niiden aukkojen viereen, jotka se pystyy täyttämään. Useimmat rivit jäävät tyhjiksi.