Pentagon vetää kaikki sukellusveneet NATOsta

Yhdysvallat on ilmoittanut Nato-liittolaisilleen, ettei se enää osoita sukellusveneitä liittokunnan käyttöön. Samalla hävittäjäsitoumusta leikataan kolmanneksella ja strategisten pommikoneiden määrää puolella. Pentagonin lähettiläs Alexander Velez-Green esitteli luvut suljetussa kokouksessa Naton päämajassa viime viikolla (Defense News, El País). Washington odottaa Euroopalta suunnitelmaa aukkojen paikkaamiseksi kesäkuun alkuun mennessä.

Porsaanreikä, johon kongressi ei yllä

Leikkaukset tehdään Nato Force Modelin eli NFM:n kautta. Kyse on salaisesta rekisteristä, jossa jäsenmaat varaavat sotilaallisia voimavarojaan kolmeen kriisivalmiuden tasoon. Yhdysvallat ei siis vedä joukkojaan pois Euroopasta. Se peruu muodollisen lupauksen siitä, että lisävoimia saapuisi sodan syttyessä (Stars and Stripes).

Kongressi voi estää Yhdysvaltoja irtautumasta Nato-sopimuksesta. Se voi myös säätää vähimmäistason Eurooppaan sijoitetuille yhdysvaltalaisjoukoille. NFM-sitoumukset kuuluvat kuitenkin salattuun toimeenpanovaltaan, eikä niitä ohjaa erillinen laki (Military Times). Pentagon voi siten heikentää Naton kriisivastetta ilman äänestystä Capitol Hillillä.

Muutosta ajava puolustusministeriön politiikka-alivaltiosihteeri Elbridge Colby on sanonut asian suoraan: eurooppalaiset liittolaiset ovat "huomattavasti Venäjää vahvempia ja niiden pitäisi ottaa päävastuu omasta tavanomaisesta puolustuksestaan" (war.gov). Yhdysvaltojen painopiste on kaluston vapauttamisessa mahdolliseen Kiina-konfliktiin.

Mitä rahalla ei saa tarpeeksi nopeasti

International Institute for Strategic Studies arvioi, että Yhdysvaltojen tavanomaisten Nato-kykyjen korvaaminen maksaisi noin 1 biljoona dollaria 25 vuodessa (The National News). Kiel-instituutin mukaan lähivuosien lisätarve olisi 50 mrd. euroa vuodessa koordinoitua puolustusmenoa (Meta-Defense). Vaikeimmat puutteet eivät silti ratkea pelkällä budjettipäätöksellä.

Vain Yhdysvalloilla on EA-18G Growler -koneita, jotka häiritsevät vihollisen tutkia ja suojaavat iskukoneita ilmapuolustuksen piirissä. Euroopalla ei ole vastaavaa kykyä. Ilman Growlereita eurooppalaiset hävittäjät kohtaisivat Venäjän S-400- ja S-500-ilmatorjunnan tutkaverkot ilman omaa riittävää tukahduttamiskykyä (RUSI).

Ydinkäyttöiset hyökkäyssukellusveneet ovat toinen ongelma. Yhdysvaltojen Virginia-luokan alukset pystyvät pysymään veden alla käytännössä rajatta ja iskemään risteilyohjuksilla yli 1 500 kilometrin päähän. Euroopan diesel-sähköiset sukellusveneet joutuvat nousemaan pintaan 24–72 tunnin välein. Ydinkäyttöisiä hyökkäyssukellusveneitä on Euroopassa vain Ranskalla ja Britannialla. Britannian valmius on heikko: maaliskuussa 2026 viidestä Astute-luokan aluksesta vain yksi oli operatiivisessa käytössä (19FortyFive).

Sama epäsuhta näkyy ilmatankkauksessa. Yhdysvalloilla on yli 400 tankkerikonetta. Euroopan Nato-mailla niitä on yhteensä noin 50–60 (Defense News).

Kolmetoista Euroopan maata osti F-35-hävittäjiä osin varmistukseksi siitä, että Washington pysyy sitoutuneena Eurooppaan. F-35 on kuitenkin suunniteltu toimimaan Yhdysvaltojen taistelunjohtoverkon sisällä. Verkkoon kuuluvat AWACS-tutkakoneet, Growlerit ja tankkerit. Ilman tukijärjestelmää eurooppalaiset F-35:t ovat viidennen sukupolven koneita ilman viidennen sukupolven tukea (RUSI).

Teollinen seinä

Euroopan hävittäjätuotanto nousee vuoteen 2030 mennessä arviolta noin 72 koneeseen vuodessa, kun mukaan lasketaan Eurofighter-, Rafale- ja Gripen-linjat. IISS arvioi Euroopan tarvitsevan 400 taktista taistelukonetta lisää. Enimmäistuotannollakin siihen kuluisi yli viisi vuotta, jos vientiin ei menisi yhtään konetta. Ranskan parlamentti hyväksyi 36 mrd. euron lisäyksen puolustusmenoihin vuoteen 2030 asti (Le Monde), mutta Rafale-tuotanto on jo täynnä vientitilauksia. Ranskan ydinsukellusveneet ovat kansallisen pelotteen välineitä, eivät Naton yhteiseen käyttöön luovutettavaa kalustoa (IFRI).

Paine tuntuu ensin Venäjän lähialueilla. Puola käyttää puolustukseen 4,81 % BKT:stä, enemmän kuin mikään muu Nato-maa, mutta sillä ei ole sukellusveneitä ja sen F-35-kalusto saavuttaa täyden suorituskyvyn vasta vuonna 2030 (Bankier.pl). Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen kuvasi tilannetta "vakavaksi hetkeksi Euroopalle" (IS.fi).

Naton pääsihteeri Mark Rutte esitti muutoksen odotettuna: "Kaikki tiesivät, että näin tapahtuu" (NATO). Norja vaati siirtymää "jäsennellyllä tavalla" (Le Monde). Uusi taakanjakomalli on tarkoitus vahvistaa Ankaran Nato-huippukokouksessa 7.–8. heinäkuuta. Haavoittuva jakso kestää vähintään vuoteen 2030. Poliittinen sitoumus ei nopeuta sukellusvenettä, jonka rakentaminen vie vuosikymmenen.