Pfizer takavarikoi lentomaksuja rokoteveloista

Lääkeyhtiö Pfizer ja sen saksalainen kumppani BioNTech ovat vieneet koronarokotteista syntyneen maksukiistan paikkaan, joka näyttää ensi silmäyksellä oudolta: Euroopan lentoliikenteen maksujärjestelmään. Yhtiöt ovat saaneet belgialaiselta tuomioistuimelta määräyksen jäädyttää reittimaksuja, joita lentoyhtiöt maksavat käyttäessään Puolan ja Romanian ilmatilaa. Rahat pysäytettiin ennen kuin ne ehtivät maiden lennonvarmistusviranomaisille (Dziennik Gazeta Prawna, Zone Bourse/Reuters).

Lennot jatkuvat normaalisti. Sen sijaan rahavirta, jolla lennonjohtajien työ ja ilmatilan valvonta rahoitetaan, on katkennut suurelta osin.

Miten rokotelasku päätyy tutkanäytölle

Kyse ei ole lentokoneiden pysäyttämisestä tai teknisten järjestelmien ulosmittauksesta. Pfizer kohdisti vaatimuksensa rahaan, joka oli matkalla.

Eurocontrol on Brysselissä toimiva eurooppalainen lennonvarmistusjärjestö. Sen Central Route Charges Office kerää lentoyhtiöiltä reittimaksuja ja tilittää rahat jäsenmaille niiden ilmatilan käytön perusteella (Eurocontrol). Pfizer sai belgialaiselta tuomioistuimelta täytäntöönpanokelpoisen päätöksen eli oikeuden periä saataviaan oikeuden tuella. Sen jälkeen ulosottoviranomaiset pysäyttivät Eurocontrolin hallussa olleet varat ennen kuin ne siirrettiin Varsovaan tai Bukarestiin.

Velka juontuu pandemiasta. Euroopan komissio neuvotteli rokotteiden hankintasopimuksia valmistajien kanssa jäsenmaiden puolesta, mutta kukin maa oli lopulta ostaja omalle rokote-erälleen (Euroopan komissio). BioNTechin ja Pfizerin sopimuksesta tuli EU:n suurin rokotehankinta vuoden 2023 loppuun mennessä, kertoo Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

Kun rokotekysyntä romahti ja osa hallituksista kieltäytyi maksamasta annoksista, joita ne eivät enää halunneet ottaa vastaan, sopimukset eivät kadonneet. Niistä tuli riitaisia velkoja.

Kaksi virastoa joutui sivulliseksi maksukiistaan

Puolan lennonvarmistusviranomainen PAŻP kertoi 1. heinäkuuta, että Eurocontrol oli ilmoittanut nykyisten ja tulevien tilitysten jäädyttämisestä Pfizerin perintätoimien vuoksi. PAŻP ei ollut osapuolena rokotesopimuksissa (Newsweek Polska).

Reittimaksut muodostavat yli 80 % viraston tuloista (Aviation24). Puolaa koskevan tuomion arvoksi on raportoitu noin 5,6 mrd. zlotya kulujen lisäksi (Business Insider Polska, Rzeczpospolita). Infrastruktuuriministeri Dariusz Klimczakin mukaan PAŻP voi tarvita noin miljardi zlotya pystyäkseen jatkamaan toimintaansa vuoden loppuun (Do Rzeczy).

Romanian ROMATSA on samassa tilanteessa. Valtiovarainministeri Alexandru Nazaren mukaan perintä kohdistuu rahoihin, joita Eurocontrol kerää Romanian puolesta, ei ROMATSAn omiin tileihin (Lumea Politică). Romaniaa koskevan tuomion arvoksi on raportoitu noin 600 milj. euroa rokoteannoksista, jotka tilattiin mutta joita ei koskaan otettu vastaan (Jurnalul).

ROMATSA on varoittanut, että sen käyttökassa voi loppua viikoissa. Puola ja Romania riitauttavat perintätoimet belgialaisissa tuomioistuimissa. Lentoliikenne toimii toistaiseksi normaalisti (Radio Romania International, Radio Cluj).

Miksi tapaus ei koske vain Puolaa ja Romaniaa

Pfizerin kanta on suoraviivainen: sopimukset ovat päteviä, tuomioistuin on hyväksynyt saatavat, ja yhtiö käyttää tavanomaisia perintäkeinoja (Rzeczpospolita). Perustelu ei ole heikko. Jos valtiot voivat kriisin aikana varata tuotantokapasiteettia ja jättää laskun maksamatta kriisin mentyä ohi, seuraavan pandemian hankintasopimuksia on vaikeampi neuvotella.

Menetelmä on silti ongelmallinen. Vaikka velka olisi todellinen, sen periminen jäädyttämällä lennonvarmistusviranomaisen tulot tekee lennonjohtajista ja ilmatilan valvonnasta painostusvälineen terveyshankintaa koskevassa riidassa. Virastot eivät allekirjoittaneet rokotesopimuksia. Niiden tehtävä on ohjata lentoliikennettä. Rahoituksen katkaiseminen ei ratkaise rokotelaskua, vaan siirtää paineen hallituksille luomalla uuden riskin vanhan kiistan päälle.

Eurocontrolin reittimaksujärjestelmä toimii yhtenä eurooppalaisena keräyspisteenä. Jos velkojalla on täytäntöönpanokelpoinen tuomio ja Brysselin kautta kulkeva rahavirta voidaan yksilöidä, samaa keinoa voidaan yrittää myös muita jäsenmaita vastaan.

Belgian tuomioistuinten ratkaisut eivät ole kokonaisuudessaan julkisia. Avoin oikeudellinen kysymys kuuluu, pitäisikö julkista turvallisuustehtävää rahoittavia tuloja suojata kaupalliselta perinnältä. Puola ja Romania eivät ole vielä vieneet tätä argumenttia tuomioistuimen ratkaistavaksi. Siihen asti jokaisella velkaisella EU-maalla on uusi syy katsoa tarkasti, mitä rahaa Brysselin kautta kulkee takaisin kotiin.