Puola tarjoaa €2.8 billion US-tukikohdasta

Puolan hallitus hyväksyi 16. kesäkuuta päätöksen, joka käynnistää valmistelut pysyvän yhdysvaltalaistukikohdan saamiseksi Puolaan. Puolustusministeri Władysław Kosiniak-Kamyszin mukaan neuvottelut ovat edenneet "seuraavaan vaiheeseen" (PAP). Sopimusta ei silti ole allekirjoitettu, joukko-osastoa ei ole nimetty eikä sijoituspaikkaa vahvistettu.

Ratkaiseva vaihe on Yhdysvaltain kuuden kuukauden joukkojen sijoittumista koskeva arviointi. Pentagon päättää siinä, missä amerikkalaiset sotilaat, kalusto ja komentorakenteet sijaitsevat maailmalla (Polsat News, The Guardian). Siihen asti Puola valmistautuu päätökseen, jota Washington ei ole vielä tehnyt.

Puolan naapurien kannalta olennainen kysymys on, tuoko uusi tukikohta Eurooppaan lisää amerikkalaista sotilaallista kapasiteettia vai järjestelläänkö olemassa olevia voimavaroja uudelleen.

Uponneet kustannukset strategiana

Puolassa on jo noin 10 000 yhdysvaltalaissotilasta, mutta valtaosa heistä on kiertävissä komennuksissa. Pysyvä tukikohta tarkoittaisi muuta: vuosiksi sijoitettuja sotilaita, perheiden asuttamista, komentorakenteiden juurtumista ja kaluston varastointia suojattuihin tiloihin (Stars and Stripes, BBC Polska). Sellaista infrastruktuuria on poliittisesti vaikeampi purkaa kuin harjoituskiertoa.

Tämä on Varsovan strategian ydin. Puola pyrkii luomaan kustannuksia, jotka tekisivät mahdollisesta amerikkalaisesta vetäytymisestä myöhemmin vaikeamman päätöksen.

Puola on valmis maksamaan suuren osan laskusta itse. Puolalaismedian mukaan summa olisi noin 12 miljardia zlotya eli noin 2,8 mrd. euroa. Viranomaiset ovat vahvistaneet vain, että kustannukset voisivat nousta useisiin, jopa yli kymmeneen miljardiin zlotyyn, mutta tarkkaa lukua ei ole annettu (Rzeczpospolita, Interia). Raha on neuvotteluvaltti: Varsova haluaa tehdä myönteisestä päätöksestä Washingtonille mahdollisimman helpon.

Isäntämaan rahoitus ei kuitenkaan päätä Yhdysvaltain joukkojen sijoituspaikkaa. Sen tekee vain Washington. Yhdysvaltain Nato-suurlähettiläs Matthew Whitaker on sanonut, että yksityiskohdat ovat auki ja asia kuuluu laajempaan joukkojen sijoittumista koskevaan arviointiin (Polsat News).

Pelko uudelleenjaosta

Kiista ei koske sitä, tarvitseeko Puola turvallisuustakuuta. Kysymys on siitä, siirtääkö yhden maan kahdenvälinen järjestely voimavaroja, joihin muut liittolaiset nojaavat.

Saksassa on noin 37 000 pysyvästi sijoitettua yhdysvaltalaissotilasta. Lisäksi maassa sijaitsevat EUCOMin esikunta Stuttgartissa, Ramsteinin ilmaoperaatiokeskus ja Landstuhlin sotilassairaala (Handelsblatt). Berliinin huoli on täsmällinen: Puolan tukikohta on tervetullut, jos se lisää kapasiteettia. Jos se taas siirtää Saksassa olevia voimavaroja itään, Puolan vahvistuminen heikentää Saksan asemaa Yhdysvaltain eurooppalaisena selustakeskuksena.

Liettua katsoo asiaa kartan kautta. Puola on maayhteys, jota pitkin Naton vahvistukset kulkevat pohjoiseen Baltian maihin. Liettuan puolustusministeri Robertas Kaunas on sanonut, että on yhä epäselvää, siirretäänkö joukkoja Puolaan tai suunnitellaanko muutoksia muualla. Hän toivoo pidempiä Yhdysvaltain joukkojen kiertoja myös Liettuan maaperälle (LRT, Lrytas).

Romania esittää saman argumentin Mustanmeren suunnalta. Se kehystää Mihail Kogălniceanun ja Câmpia Turziin tukikohtansa Mustanmeren operatiiviseksi solmukohdaksi ja muistuttaa, ettei itäistä sivustaa voi supistaa Puolaan ja Baltiaan (Digi24, AGERPRES).

Ranska hyväksyy pelotelogiikan, mutta näkee riippuvuusriskin. IFRI-ajatushautomon analyysin mukaan eurooppalaisilta joukoilta puuttuu yhä järjestelmiä, joissa ne nojaavat Washingtoniin: ilmapuolustusta, tiedustelua, logistiikkaa ja kuljetuskykyä (IFRI). E5-muoto, jossa Ranska, Saksa, Italia, Puola ja Britannia koordinoivat puolustuspainotuksia, on tarkoitettu estämään, että ratkaisut jäisivät vain Varsovan ja Washingtonin kahdenvälisiksi sopimuksiksi (E5 leaders' statement). E5 voi kuitenkin sovittaa painetta yhteen. Se ei määrää joukkoja.

Ratkaisu on yhä Pentagonilla

Testi on, sijoittaako Yhdysvaltain arviointi Puolaan uusia joukkoja, ilmapuolustusta ja komentokykyä ilman vastaleikkauksia Saksassa, Romaniassa tai Naton laajemmissa itäisen sivustan puolustussuunnitelmissa (Polsat News, NATO). Jos näin käy, Puolan miljardit ostavat todellista turvallisuutta. Jos ei, itäisen sivustan puolustuksesta tulee liittolaisten välinen tarjouskilpailu niukasta amerikkalaisesta kapasiteetista. Silloin ratkaisevaa ei ole yhteinen puolustussuunnittelu vaan maksuhalukkuus.