Puola isännöi Ukraina-operaation harjoitusta, ei lähetä joukkoja

Ukrainalle turvatakuita suunnitteleva Coalition of the Willing on valtioiden vapaaehtoinen koalitio. Puola valmistautuu isännöimään sen ensimmäistä harjoitusta kaakkoisosansa harjoitusalueilla marraskuussa 2026 (Rzeczpospolita). Varsova auttaa joukkojen siirroissa ja huollossa, mutta Puolan sotilaat eivät sen mukaan mene Ukrainaan. Joukkojen liikuttamisen harjoittelu ei itsessään valtuuta lähettämään niitä maahan.

Mitä harjoituksessa testataan

The Timesin mukaan harjoitukseen osallistuu vähintään 1 500 brittiläistä, ranskalaista ja saksalaista sotilasta yhdessä puolalaisten joukkojen kanssa. Luku perustuu nimettömiin lähteisiin, eikä yksikään hallitus ole julkaissut omaa arviotaan osallistujamäärästä. Puolalaisviranomaisten mukaan toistaiseksi varmoja osallistujia ovat vain Britannia ja Ranska. Tarkka ajankohta odottaa osallistujamaiden sopua.

Saksan osallistuminen on epävarmempaa kuin Timesin tieto antaa ymmärtää. Saksan hallituksen tiedottaja Stefan Kornelius sanoi 15. heinäkuuta, että Saksa osallistuu ensimmäiseen harjoitukseen, vaikka Berliinissä vielä selvitettiin, miten (ZDF). Saksan joukko-osastoa tai tehtävää ei ole sittemmin nimetty.

Puolan tehtävänä on siirtää kalustoa ja henkilöstöä, korjata ajoneuvoja matkan varrella, tankata niitä sekä huolehtia joukkojen ruokailusta, majoituksesta ja lääkintäpalveluista. Harjoituksessa testataan, pystyvätkö eri maiden joukot kokoontumaan yhteen ja siirtymään nopeasti. Myöhempi joukkojen lähettäminen riippuisi juuri tästä kyvystä.

Puolan linja

Varsova on rajannut oman roolinsa selvästi. Puolan puolustusministeriö pitää harjoitusta koalition aloitteena, ei Naton eli transatlanttisen sotilasliiton harjoituksena. Ministeriön mukaan Puolan joukot eivät mene Ukrainaan »sen enempää tositilanteessa kuin harjoitusskenaariossakaan» (Rzeczpospolita).

Rajaus on merkityksellinen, koska koalition jäsenet voivat suunnitella harjoituksen yhdessä, mutta kukin hallitus päättää itse sotilaidensa lähettämisestä Ukrainaan. Puolan kautta Euroopan tuki Ukrainalle muuttuu jo teiksi, polttoaineeksi ja korjausvarikoiksi. Logistiikasta vastaava maa on silti sulkenut omat joukkonsa pois itse operaatiosta.

Kuka päättää joukkojen lähettämisestä?

Britannia ja Ranska ovat edenneet pisimmälle. Ne allekirjoittivat tammikuussa Ukrainan kanssa aiejulistuksen, jonka mukaan ne voivat lähettää joukkoja tulitauon jälkeen ja Kiovan pyynnöstä (UK government). Julistuksessa ei määritellä joukkojen määrää, sijoituspaikkoja eikä ajankohtaa. Lisäksi sotilaiden oikeudellisesta asemasta tarvitaan erillinen sopimus: siinä määriteltäisiin, minkä maan lait koskisivat heitä Ukrainan maaperällä.

Muut pääkaupungit ovat varovaisempia. Liittokansleri Friedrich Merz esitti tammikuussa, että saksalaiset joukot voisivat toimia Ukrainan sijasta naapurimaiden Nato-alueella. Hänen mukaansa se edellyttäisi tulitaukoa, liittohallituksen päätöstä ja Saksan parlamentin eli Bundestagin äänestystä (German government). Italian pääministeri Giorgia Meloni sanoi samassa kuussa, ettei italialaisia joukkoja lähetettäisi Ukrainan maaperälle (Sky TG24).

Koalitio on asettanut ehdon, jota mikään harjoitus ei voi täyttää: sen 13. heinäkuuta antaman lausunnon mukaan joukot toimisivat Ukrainan pyynnöstä uskottavan vihollisuuksien päättymisen jälkeen (Élysée). Tulitaukoa ei ole. Venäjä iskee yhä Ukrainan voimalaitoksiin, ja Kreml kiistää sopineensa energiakohteita koskevasta tulitauosta (To Brief).

Yhdysvaltojen rooli jättää suunnitelmaan toisen aukon. Tammikuussa Pariisin asiakirjassa Yhdysvaltojen tuki esitettiin vasta ehdotuksena. Tuolloisten tietojen mukaan Yhdysvallat ei ollut luvannut puolustaa eurooppalaisia joukkoja, jos Venäjä hyökkäisi niitä vastaan (DW). Nykyisistä tiedoista ei käy ilmi, että tilanne olisi muuttunut. Moskovalla ei ole virallista päätösvaltaa siihen, kutsuuko Kiova joukot Ukrainaan. Venäjän vastustus kuitenkin vaikuttaa siihen, millaista suojaa joukkojen lähettäminen edellyttäisi.

Onnistunut harjoitus marraskuussa osoittaisi, että Euroopan maat pystyvät kokoamaan yhteisjoukon ja siirtämään sen rintaman tuntumassa olevan liittolaismaan kautta. Se ei muuttaisi sitä, mitkä maat ovat valmiita lähettämään sotilaita Ukrainaan. Harjoitus ei poistaisi Puolan kieltäytymistä, ja jokaisen reittiä harjoittelevan maan hallituksen olisi yhä tehtävä oma päätöksensä joukkojen lähettämisestä.