Puola ja Romania kilpailevat Saksasta vedettävistä 5,000 US-sotilaasta

Transatlanttinen turvallisuusjärjestely ei murru kerralla vaan epätasaisesti, maa kerrallaan. Washingtonin päätös vetää 5 000 sotilasta Saksasta ja perua prikaatin rotaatio Puolaan ei ole tuonut esiin eurooppalaista yhteisrintamaa. Se on käynnistänyt kilpailun Yhdysvaltain suosiosta samaan aikaan, kun monissa maissa äänestäjien tuki järjestelylle heikkenee.

Kilpailu Yhdysvaltain joukoista

Puola ja Romania lobbaavat kumpikin Washingtonia saadakseen Saksasta vedettävät joukot alueelleen. Bukarestin yhdeksikön, eli Naton itäisten jäsenmaiden koordinaatiofoorumin, kokouksessa 13. toukokuuta Romanian presidentti Nicușor Dan sanoi maansa haluavan "mahdollisimman paljon amerikkalaisia sotilaita" (Agerpres). Puolan presidentti Nawrocki viesti samaa: "Puola on valmis vastaanottamaan nämä joukot" (Brussels Signal).

Yhteistä ehdotusta ei ole. Eurasia Review’n analyysin mukaan kahdenvälinen kilpailu voi olla "tuhoisaa itäisen sivustan kuvalle" (Eurasia Review). Ongelma on poliittinen: maat, joiden pitäisi esittää Washingtonille yhteinen strateginen tarve, näyttävät neuvottelevan erillisinä hakijoina.

Pentagon ei ole päättänyt, minne joukot siirretään tai jäävätkö ne Eurooppaan lainkaan. Viranomaisen mukaan lopullista jakoa ei ole tehty (Digi24). Washington lähetti B9-kokoukseen vain alivaltiosihteerin, ei ministeritason edustajaa. Viesti oli selvä: nykyiselle hallinnolle kahdenväliset sopimukset painavat enemmän kuin monenkeskiset foorumit.

Saksan ohjusaukko

Saksan tilanne on toinen. Liittokansleri Merzin hallitus jätti viime heinäkuussa virallisen pyynnön ostaa 400 Tomahawk-risteilyohjusta. Kymmenen kuukautta myöhemmin Pentagon ei ole vastannut. Puolustuksen valtiosihteeri Müller ei suostunut vahvistamaan, onko Washington edes kuitannut kirjettä vastaanotetuksi (Defense News).

Samaan aikaan Yhdysvaltain ulkoministeriö hyväksyi 18. toukokuuta Saksalle 11,9 miljardin dollarin merivoimien taistelujärjestelmäpaketin, joka sisältää tutkia ja tulenjohtojärjestelmiä (Ground News). Hankinnat eivät kuulu samaan prosessiin, ja ne liikkuvat eri byrokratioissa. Silti kontrasti on poliittisesti hankala: merivoimien elektroniikka etenee miljardiluokassa, mutta Berliinin pyytämät strategiset ohjukset odottavat vastausta.

Saksan varasuunnitelma on ELSA, Britannian kanssa kehitettävä eurooppalainen pitkän kantaman iskukykyohjelma. Kun viranomaisilta kysyttiin, voiko se tuottaa suorituskykyä ennen vuotta 2030, vastausta ei annettu. Analyytikoiden mukaan ELSA voi jäädä "poliittiseksi brändiksi, hankintakerhoksi tai aidoksi eurooppalaiseksi puolustusrakenteeksi". Hallintomalli on yhä auki (ESUT).

Hallitusten sisäiset repeämät

Kilpailu Yhdysvaltain suosiosta repii myös kansallisia hallituksia.

Puolassa presidentti Nawrocki sanoi Trumpille 3. toukokuuta, että Puola ottaisi Saksasta vedettävät joukot vastaan. Pääministeri Tusk syytti Nawrockia oman maan mustamaalaamisesta, koska presidentti antoi ymmärtää hallituksen epäonnistuneen turvallisuuspolitiikassa (Rzeczpospolita). Kansallinen turvallisuusvirasto kertoi, ettei se saanut puolustusministeriöltä ennakkotietoa rotaation perumisesta (Radio ZET). Puolan yhteishallinto, jossa presidentti ja pääministeri tulevat kilpailevista leireistä, on muuttunut turvallisuuspoliittiseksi riskiksi.

Italiassa jakolinja kulkee puolustus- ja valtiovarainhallinnon välillä. Puolustusministeri Crosetto ajaa Naton menotavoitteiden saavuttamista, kun taas talousministeri Giorgetti korostaa energiakustannusten etusijaa (Askanews). Budjettikiista käydään maassa, jossa yleinen luottamus liittosuhteeseen on heikentynyt jyrkästi. Useiden eurooppalaismedioiden käsittelemän kyselyn mukaan italialaisten luottamus Trumpin Yhdysvaltoihin on laskenut 17 prosenttiin, Kiinan ja Venäjän alapuolelle (L'Unità, Euractiv).

Unkari oli ainoa maa, joka kieltäytyi allekirjoittamasta B9-maiden yhteistä julkilausumaa. Siinä Venäjä määriteltiin liittolaisten turvallisuuden "merkittävimmäksi ja suorimmaksi uhaksi". Budapestin alaviitteen mukaan "tuleva Unkarin hallitus" päättää kannastaan myöhemmin (Norwegian Government). Uusi Tisza-hallitus lupaa olla "arvostettu läntinen liittolainen", mutta väistää yhä konkreettisia sitoumuksia: ei aseita Ukrainalle eikä osallistumista EU:n yhteiseen puolustusvelkaan (Világgazdaság).

Koe on vielä edessä

Naton heinäkuinen Ankaran-huippukokous ratkaisee, jäävätkö Saksasta vedettävät joukot Eurooppaan vai palaavatko ne Yhdysvaltoihin. Rakenteellinen kysymys tulee vastaan myöhemmin. Useat liittolaismaat keskustelevat jo puolustusmenoista, jotka nousisivat 4–5 prosenttiin BKT:stä.

Yksikään niistä ei ole vielä kohdannut äänestäjiä tilanteessa, jossa sosiaalimenoja leikataan puolustuslaskun maksamiseksi. Yritys pelastaa liittokunta kahdenvälisellä kilpailulla syö samalla sen poliittista perustaa. Kustannusten vaalivaikutus on vasta alkamassa.