Starlink-aseman palosta epäillyt odottavat luovutusta

Puola tutkii epäiltyä Starlinkin maa-aseman tuhopolttoa. Saksan poliisi otti 12. lokakuuta kiinni kaksi Turkin kansalaista Puolan pidätysmääräysten perusteella. Heidän epäillään sytyttäneen palon Wola Krobowskassa Masovian alueella (Puolan sisäministeriö). Pidätykset vievät Puolan tutkintaa eteenpäin. Viranomaisten tähän mennessä julkistama näyttö ei osoita, että Venäjän tiedustelupalvelut olisivat määränneet palon, kuten Puolan johtajat väittävät, tai että kenenkään internetyhteys katkesi.

Palosta pidätysmääräykseen

Palo syttyi noin kello 21 23. syyskuuta laitekaapissa, jossa oli sähkölaitteita (PAP). Wola Krobowska on Starlinkin yhdyskäytävä: siellä satelliittien välittämä verkkoliikenne siirtyy maanpäällisiin verkkoihin.

Puolan valtakunnansyyttäjänvirasto kertoi 25. syyskuuta, että tutkinnassa oli saatu viitteitä tuhopoltosta. Se aloitti tutkinnan sabotaasista, terrorismista ja toiminnasta vieraan valtion tiedustelupalvelun hyväksi (Puolan valtakunnansyyttäjänvirasto).

Puola haki miehille eurooppalaista pidätysmääräystä. Sen nojalla yhden EU-maan tuomioistuin voi pyytää toista pidättämään epäillyn ja luovuttamaan hänet. Menettely ohittaa perinteisen luovutuksen vaatiman hitaan diplomaattisen käsittelyn. Pääministeri Donald Tusk kertoi pidätyksistä. Puolan poliisiylijohtaja Marek Boroń kiitti Saksan poliisia ja Europolin yhteyshenkilöitä, jotka auttavat kansallisia poliisivoimia vaihtamaan tietoja rajojen yli (InfoSecurity24).

Miehiä ei ole vielä asetettu syytteeseen. Puolan viranomaiset sanovat syytteiden seuraavan, kun Saksa luovuttaa heidät Puolaan (Puolan sisäministeriö). Pidätysmääräysmenettelyssä luovutuksesta päättävät saksalaiset tuomarit, eivät Puolan viranomaiset.

Mitä Puola on osoittanut ja mitä väittänyt

Syyttäjien mukaan on »perusteltua syytä epäillä», että Venäjän tiedustelupalvelut määräsivät iskun häiritäkseen Starlink-liikennettä Puolassa sekä Keski- ja Itä-Euroopassa (Puolan valtakunnansyyttäjänvirasto). Kyse on tutkinnan aloittamiseen vaadittavasta oikeudellisesta kynnyksestä, ei julkistetusta todisteketjusta.

Sisäministeri Marcin Kierwiński meni pidemmälle. Hänen mukaansa Venäjän osuudesta ei ollut epäilystäkään (Puolan sisäministeriö).

Julkisuuteen kerrottu tutkinta koskee toistaiseksi kahta epäiltyä. Borońin mukaan tutkijat ovat selvittäneet, miten palo valmisteltiin ja miten miehet pääsivät pakoon. He ovat myös saaneet haltuunsa tallenteita epäiltyjen toiminnasta (InfoSecurity24). Tallenteet ja muu näyttö voivat yhdistää epäillyt paloon. Julkisuuteen ei ole kuitenkaan tullut videoita, viestejä tai maksutietoja, jotka yhdistäisivät heidät mahdolliseen toimeksiantajaan.

Katkesiko jonkun yhteys?

Puolan digiministeriö kertoi vuonna 2022, että Wola Krobowska välitti yhteyksiä Keski-Euroopan käyttäjille. Ministeriön mukaan myös Ukrainan yllä olevat satelliitit saattoivat ohjata liikennettä aseman kautta (digiministeriö). Siksi asema sopisi kohteeksi, jos tarkoituksena olisi häiritä Ukrainan verkkoyhteyksiä.

Digiministeri Krzysztof Gawkowski esitti tämän tulkinnan 24. syyskuuta. Hänen mukaansa iskun tarkoituksena oli katkaista liikenne ja viedä yhteys muun muassa Ukrainan armeijalta. Hän lisäsi: »Kaikki toimii tänään» (TVP Info). Gawkowski kuvasi hyökkääjien tavoitetta, ei mitattua verkkokatkoa.

Osa ulkomaisesta uutisoinnista hämärrytti tätä eroa. Reuters muotoili Gawkowskin sanat niin, että isku »käytännössä katkaisi» yhteyden (Reuters). Tšekkiläisen uutistoimiston jutussa kerrottiin yhteyden todella katkenneen (Seznam Zprávy).

Puolalaisyhtiö Exatel vuokraa alueen edelleen ja toimittaa asemalle datayhteydet. Yhtiön mukaan sen omiin palveluihin ei tullut häiriöitä (Exatel). Exatel kertoo, ettei se omista yhdyskäytävän laitteita eikä valvo niitä, joten se ei voi arvioida Starlinkin palvelun tilaa. Operaattorien lokitietoja tai liikennedataa ei ole julkaistu.

Pidätykset vievät tutkintaa eteenpäin: Puolan pidätysmääräysten perusteella kaksi epäiltyä otettiin kiinni Saksassa, ja seuraavaksi saksalainen tuomioistuin päättää luovutuksesta. Muulta osin julkinen näyttö on niukkaa. Väite Venäjän toimeksiannosta perustuu ministerien lausuntoihin ja syyttäjien tutkinnanaloittamiskynnykseen. Väitteelle palvelukatkosta ei ole julkaistu näyttöä, ja asiasta vastaava ministeri sanoi verkon toimineen.