Puola hakee €33.6bn:n maatalouspottia

EU:n vuosien 2028–2034 budjettikehystä ei ole vielä päätetty, mutta jakolinja on jo selvä. Nettomaksajat, kuten Saksa ja Alankomaat, haluavat siirtää rahaa puolustukseen, tutkimukseen ja kilpailukykyyn. Puola, Espanja ja Ranska taas puolustavat maatalous- ja aluetukia. Kyse on siitä, miten EU:n seuraava seitsenvuotinen budjetti jaetaan. Maatalousraha on neuvottelun vaikein kohta.

EU:n maatalouskomissaari Christophe Hansen sanoi puolalaismedialle, että puolalaisten viljelijöiden pitäisi saada seuraavalla kaudella vähintään 33,6 mrd. euroa, kun nykyinen taso on 31,2 mrd. euroa (Business Insider Polska, RMF24). Kun mukaan lasketaan välillisiä tukia, kuten maatalousoppilaitoksia, summa voi nousta yli 40 mrd. euroon. Kyse on poliittisesta viestistä, ei päätetystä laista: Euroopan parlamentti on jo hylännyt jäsenmaiden ensimmäisen luonnoksen monivuotisesta rahoituskehyksestä eli EU:n sitovasta seitsenvuotisesta budjettisuunnitelmasta (Euronews, European Court of Auditors).

Miksi maatalousraha määrittää koko budjettia

Yhteinen maatalouspolitiikka, CAP, on EU:n järjestelmä viljelijöiden tukemiseen. Sen nykyinen 386,6 mrd. euron seitsenvuotinen budjetti kulkee kahden pääkanavan kautta: suorina tulotukina sekä maaseudun kehittämisrahana, jolla rahoitetaan investointeja, ympäristötoimia ja paikallistalouksia. Vuosina 2018–2022 suorat tuet muodostivat 23 % EU:n maatalouden kokonaistuloista. Kaikki maataloustuet yhteensä kattoivat keskimäärin 33 % (European Commission, European Commission). Monelle tuottajalle EU-tuki ei ole lisärahaa vaan osa tulopohjaa.

Puolan asemaa vahvistavat sekä maatalouden koko että tukitasojen lähentämispolitiikka. Itäiset ja uudemmat jäsenmaat ovat pitkään vaatineet, että niiden hehtaarituet nostetaan lähemmäs Ranskan, Saksan ja Alankomaiden tasoa. Hansen vahvisti tämän logiikan olevan yhä voimassa ja liitti Puolan arvioidun lisäyksen tukitasojen tasoittamiseen (RMF24). Kuusitoista maata saisi enemmän rahaa, yksitoista vähemmän.

Kuka puolustaa maatalousrahaa ja kuka haluaa siirtää sitä muualle

Budjettineuvotteluja sovitteleva Kyproksen EU-puheenjohtajakausi on esittänyt noin 2 %:n kokonaisleikkausta komission suunnitelmaan. Leikkaukset jakautuisivat epätasaisesti: kilpailukykyyn, puolustukseen, tutkimukseen ja ulkosuhteisiin kohdistuisi noin 3,9 %:n vähennys, kun taas maataloutta ja koheesiopolitiikkaa suojattaisiin enemmän (EUAlive).

Tämä epäsuhta kertoo neuvottelun ytimen. Espanja allekirjoitti 16 maan kanssa julistuksen, jossa vaaditaan koheesio- ja maatalousrahoituksen säilyttämistä (Spain Foreign Ministry). Madrid meni pidemmälle ja ilmoitti olevansa valmis uusiin EU:n omiin tulonlähteisiin ja jopa uuteen yhteisvelkaan, jotta maataloustukia ei tarvitse leikata (EFE). Ranskalaisraporteissa Pariisi sijoittuu johdonmukaisesti maatalousrahan puolustajiin (Banque des Territoires).

Vastapuolella Saksa kutsui ehdotusta liian kalliiksi (Spiegel). Alankomaiden valtiovarainministeri kuvasi Kyproksen kompromissia “no-go boxiksi”, joka rahoittaa “eilisen prioriteetteja” “huomisen haasteiden” kustannuksella (The Straits Times/Reuters). Ruotsi vastusti sitä, että puolustusta ja tutkimusta leikattaisiin samalla kun maatalous säästyisi (Europaportalen).

CAP vei vuonna 2023 noin 24,6 % EU:n menoista (European Commission). Nettomaksajien eli maiden, jotka maksavat EU-budjettiin enemmän kuin saavat sieltä takaisin, mukaan osuuden suojeleminen vie tilaa puolustukselta, kilpailukyvyltä ja tutkimukselta juuri silloin, kun EU sanoo tarvitsevansa kaikkia kolmea.

Mitä otsikkoluvut peittävät

33,6 mrd. euroa on nimellinen luku. Inflaatiolla korjattua vertailua nykyiseen budjettiin ei ole julkaistu, joten nimellinen lisäys voi tarkoittaa reaalista leikkausta, jos tuotantopanosten kustannukset nousevat sitä nopeammin. EU-säännöt edellyttävät, että vähintään 10 % suorista tuista ohjataan pienemmille tiloille ja vähintään 3 % nuorille viljelijöille (European Commission). Puolasta ei silti ole esitetty vuosille 2028–2034 arviota, joka näyttäisi, miten raha jakautuisi tilakoon tai alueen mukaan. Kokonaissumma voi kasvaa, vaikka jakokysymys jää auki.

Suurin jakovaikutus liittyy Ukrainan mahdolliseen EU-jäsenyyteen. Ukraina saa nyt erillisestä vuosien 2024–2027 tukivälineestä enintään 50 mrd. euroa (European Commission). Yhdessä budjettiluonnoksessa Ukrainan laajempi tuki vuosille 2028–2034 on jo leikattu 100 mrd. eurosta 89 mrd. euroon (Kyiv Independent). Vielä ei ole uskottavaa mallia siitä, mitä Ukrainan jäsenyys merkitsisi Puolan, Ranskan tai Espanjan maataloustuille. Tälle kysymykselle ei ole lukua, mutta se vaikuttaa jo kaikkiin neuvotteluasemiin.