Puola pitää kiinni €123 miljardista

EU:n seuraava seitsenvuotinen budjetti on ajautumassa jakolinjaan, jossa kyse ei ole enää yksittäisistä ohjelmista vaan koko unionin rahankäytön suunnasta. Puola pitää kiinni sille ehdotetusta 123 miljardin euron osuudesta eikä halua avata sitä neuvotteluissa (gov.pl, Polskie Radio). Saksa ja viisi muuta vaurasta jäsenmaata taas vaativat komission lähes 2 000 miljardin euron budjettiesitykseen satojen miljardien eurojen leikkauksia. Monivuotinen rahoituskehys eli EU:n sitova seitsemän vuoden menokatto vaatii kaikkien 27 hallituksen yksimielisyyden. Yksi maa voi siis estää sopimuksen.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa vierailee Varsovassa 9. syyskuuta osana neljän viikon kierrostaan jäsenmaiden pääkaupungeissa. Tarkoitus on kartoittaa hallitusten rajat ennen lokakuun huippukokousta. Irlanti, joka toimii neuvoston kiertävänä puheenjohtajamaana ja johtaa jäsenmaiden välisiä neuvotteluja, tavoittelee sopua joulukuuhun mennessä (Euronews, European Movement Ireland). Kuten kerroimme Berliinin kokoamasta vastablokista viime viikolla (To Brief), aikaa on vähän ja neuvotteluasemat kovenevat.

Mitä Puolan 123 miljardia kattaa

123 miljardia euroa ei tarkoita vain teitä, siltoja ja aluerakentamista. Puolan kehitysrahastoministeriön mukaan samaan kansalliseen suunnitelmaan koottaisiin koheesiotuet, maataloustuet, rajavalvonta, muuttoliikerahat, ilmastokompensaatiot ja uudet puolustukseen kytkeytyvät menot (gov.pl). Koheesiotuilla EU tasaa jäsenmaiden ja alueiden kehityseroja. Puolan osuuden leikkaaminen painaisi samalla viljelijöitä, rajaviranomaisia ja alueellista infrastruktuuria.

Puolalaismedioiden arvioiden mukaan maa maksaisi kauden aikana EU-budjettiin noin 73 miljardia euroa. Täysi määräraha jättäisi Puolalle noin 50 miljardin euron nettohyödyn (Next Gazeta, Interia). Puola ei ole yksin. Romanian presidentti sanoi Costalle, että koheesion ja maatalouden rahoituksen on pysyttävä merkittävänä (Mediafax). Romanian mukaan 17 jäsenmaata vastustaa komission luonnokseen sisältyviä noin 10 prosentin leikkauksia maatalous- ja aluekehitysmenoihin (RRI). Espanja tukee samaa linjaa ja katsoo, ettei uutta puolustus- ja kilpailukykyrahoitusta pidä ottaa maataloustuista (Infobae).

Mitä nettomaksajat vaativat

Liittokansleri Friedrich Merz kutsui 27. elokuuta koolle Tanskan, Alankomaat, Itävallan, Suomen ja Ruotsin. Maiden yhteisessä lausunnossa komission esitystä vaadittiin pienennettäväksi "tasapainoisesti useilla sadoilla miljardeilla euroilla". Säästöjen pitäisi koskea kaikkia menoluokkia, myös maataloutta ja koheesiota (Bundesregierung). Kuusikko torjuu myös uuden yhteisen EU-velan (ORF). Kansalliset budjetit ovat kireällä, ja komission ehdottama jopa 60 prosentin kasvu on Merzin sanoin liian kallis (FAZ).

Liettua osoittaa, miksi jako maatalous- ja aluekehitysrahoja puolustaviin maihin ja puolustusmenoja vaativiin maihin ei pidä. Presidentti Gitanas Nausėda sanoi Costalle Vilnassa, että budjetin on vastattava Euroopan muuttunutta turvallisuustilannetta puolustus- ja sotilaallisen liikkuvuuden rahoituksella. Samalla uusia painopisteitä ei hänen mukaansa pidä ratkaista heikentämällä koheesiopolitiikkaa (Delfi). Itäiset jäsenmaat haluavat molemmat. Rahaa ei siksi voi vain siirtää yhdestä budjettiluokasta toiseen.

Laskelma ei täsmää

Puolustus, kilpailukyky, Ukraina-sitoumukset ja pandemiakauden yhteisvelan 149,3 miljardin euron takaisinmaksut tarvitsevat kaikki rahoituksen (European Parliament). Jos Puolan osuus suojataan, Espanja ja Romania torjuvat maatalousleikkaukset ja puolustusmenot kasvavat, vaihtoehtoja jää kolme: nettomaksajat maksavat enemmän, EU luo uusia omia tulonlähteitä tai jokin muu menoluokka pienenee. Budjettikomissaari Piotr Serafin sanoo olevansa luottavainen, että sopu syntyy Irlannin puheenjohtajakaudella (Irish Times). Costa varoittaa, että sopimuksen viivästyminen yli ohjelmakauden alun vuonna 2028 katkaisisi rahoitusta eri puolilla Eurooppaa (Brussels Times).

Luottamus ei ratkaise budjettia. Ensin on päätettävä, kerääkö EU uusia tuloja, hyväksytäänkö syvemmät leikkaukset vai otetaanko yhteisvelkaa uudelleen. Siihen asti Puolan raja ja Saksan raja ovat saman menokaton alla. Toinen joustaa.