Tonava pysäytti ydinreaktorit

Romanian Cernavodan ydinvoimalan kohdalla Tonava virtaa nyt noin 1 630 kuutiometriä sekunnissa, eli vain noin kolmanneksen heinäkuun normaalitasosta (Agerpres, Știrile ProTV). Kolmesataa kilometriä ylempänä Unkarin Paksin ydinvoimalan mittauspisteessä vedenkorkeus on laskenut -118 senttimetriin, mikä on paikallinen ennätys (Telex).

Ydinvoimala tarvitsee jokea jäähdytykseen. Reaktori muuttaa vain osan tuottamastaan lämmöstä sähköksi. Loput on johdettava turvallisesti pois, yleensä suurilla vesimäärillä. Kun joen virtaama laskee liikaa tai vesi lämpenee, jäähdytysvara kapenee ja operaattorin on ajettava reaktori alas.

Näin kävi tällä viikolla Tonavan valuma-alueen molemmissa päissä. Romania pysäytti Cernavodan molemmat reaktorit, mikä poisti verkosta noin 1 300 megawattia tuotantoa. Presidentti Ilie Bolojanin mukaan määrä vastaa lähes viidennestä maan sähkönkulutuksesta (HotNews). Unkarissa valtionyhtiö MVM alkoi ajaa alas Paksin kolmatta yksikköä 29. heinäkuuta. Paks tuottaa normaalisti lähes puolet Unkarin sähköstä (TVP World, HVG).

Kumpikaan pysäytys ei ollut onnettomuus, vaan varotoimi. Romanian energiaministeriö varoitti, että yhdenkin jäähdytyspumpun vaurio voisi tarkoittaa jopa vuoden korjauksia (Mediafax). Kahden viikon tuotantokatko on siihen verrattuna pieni vahinko.

Halpa sähkö poistuu, kallis sähkö tulee tilalle

Ydinvoiman muuttuvat tuotantokustannukset ovat pienet, kun voimala on jo rakennettu. Kun tuotanto katoaa verkosta, tilalle tarvitaan kaasuvoimaa, rajasiirtojen kautta tuotua sähköä tai muuta nopeasti käynnistyvää kapasiteettia. Ne ovat yleensä kalliimpia.

Sähkömarkkinoilla tämä näkyy nopeasti. Tukkumarkkinoilla kaikki tuottajat saavat yleensä hinnan, jonka määrää kallein kysynnän kattamiseen tarvittu tuotantomuoto. Kun ydinvoimaa puuttuu, rajahintaa alkaa asettaa kalliimpi varavoima.

Cernavodan pysäytyksen jälkeen Romanian seuraavan päivän markkinahinta nousi 22,1 euroa, 132,87 euroon megawattitunnilta. Unkarissa vastaava hinta nousi 26,50 euroa, 122,08 euroon megawattitunnilta (Serbia Energy, Serbia Energy).

Romania muuttui tunneissa sähkön nettoviejästä nettotuojaksi. Paine on suurin kello 20.00–23.00, kun kotitalouksien kulutus on korkealla ja aurinkovoiman tuotanto katoaa. Näinä iltatunteina Romania toi sähköä noin 1 700 megawatin teholla, pääosin Bulgariasta (Digi24, Profit.ro). Riippuvuus on hauras, sillä Bulgarian Rusen mittauspisteissä Tonava on jo -85 senttimetrissä, aiempien historiallisten pohjien alapuolella (ClubZ).

Kuka maksaa, kuka hyötyy

Romanialaiset kotitaloudet ovat toistaiseksi osittain suojassa. Viranomaisten mukaan kotimaisissa sähkösopimuksissa hinnat on lukittu vuoden loppuun (Romania Insider). Kiinteä hinta ei kuitenkaan poista kustannusta. Se siirtää sen sähköyhtiöille, jotka ostavat kallista korvaavaa sähköä, ensi vuoden hinnantarkistuksiin tai valtion budjettiin.

Teollisuusasiakkaat tuntevat tukkumarkkinapiikin suoremmin. Bolojan vetosi julkisesti sekä kansalaisiin että teollisuuteen, jotta iltakulutusta leikattaisiin. Sekä Romania että Unkari valmistelivat varautumissuunnitelmia, joissa suurten kuluttajien kuormaa voidaan vähentää, mutta sairaalat rajataan toimien ulkopuolelle (444.hu, Portfolio).

Hyötyjiä ovat kaasuvoimaloiden omistajat ja sähkönviejät, jotka myyvät tuotantoaan niukkuustuntien korkealla hinnalla. Ydinvoimayhtiöt menettävät tuotantoa ja tuloja.

Kyse ei ole poikkeuksesta

Ilmiö ei rajoitu tähän viikkoon. Ranskan kansallinen tilintarkastusvirasto Cour des comptes on kuvannut, miten ilmastonmuutos on tehnyt ydinvoiman tuotantomenetyksistä toistuvan ongelman. Ranskalaiset voimalat menettivät vähintään 1 terawattitunnin tuotantoa vuosina 2018, 2019 ja 2020, koska jokivesi oli liian lämmintä tai sitä oli liian vähän (Argus).

Tonavan valuma-alueella näkyy nyt sama kaava joella, joka jäähdyttää reaktoreita neljässä maassa.

Romanian kantaverkkoyhtiön arvion mukaan Cernavodan ensimmäinen yksikkö voisi palata tuotantoon noin 4. elokuuta ja toinen noin 10. elokuuta (Profit.ro). Päivämäärät riippuvat sateista, joita sääennusteet eivät ole luvanneet.

Laajempi ongelma jatkuu yksittäisen helleaallon jälkeenkin. Eurooppa rakentaa puhtaampaa sähköjärjestelmää, mutta sen luotettavimmat vähähiiliset voimalat tarvitsevat yhä kylmää ja runsasta jokivettä. Sitä ilmastonmuutos vähentää tasaisesti.