Öljyvientiennätys peittää polttoainekriisin

Ukrainan lennokki-iskut ovat tuhonneet yli viidenneksen Venäjän öljynjalostuskapasiteetista. Polttoainepulaa on raportoitu 55:llä Venäjän 83 alueesta. Samaan aikaan Venäjän läntisten satamien raakaöljylastaukset ovat kesäkuussa nousemassa ennätystasolle, noin 2,7–2,8 miljoonaan barreliin päivässä. Öljyä lähtee maasta enemmän kuin koskaan, vaikka venäläiset jonottavat bensiiniä.

Selitys on jalostuksessa. Öljynjalostamo muuttaa raakaöljyn polttoaineiksi, joita arjessa käytetään: bensiiniksi, dieseliksi ja lentopetroliksi. Ukrainan iskujen kohde ei ole Venäjän kyky pumpata raakaöljyä maasta, vaan kyky tehdä siitä käyttökelpoista polttoainetta. Kun raakaöljyä ei saada jalostettua kotimaassa, se ohjautuu vientisatamiin. Siksi merikuljetukset kasvavat samalla kun huoltoasemat tyhjenevät (Tagesspiegel).

Moskovan jalostamo näyttää mittakaavan. Se käsitteli vuonna 2024 noin 11,6 miljoonaa tonnia raakaöljyä ja on nyt poissa käytöstä kuukausia (Focus). Yhden suuren laitoksen pysähtyminen vähentää kotimarkkinoilta sekä bensiiniä että dieseliä. Venäjän bensiinintuotanto on pudonnut noin 90 000 tonniin päivässä, noin neljänneksen alle kesäkuun päiväkeskiarvon. Myös jäljellä olevan tuotannon laatu heikkenee. Puolalaislähteiden mukaan Venäjä on hätätoimena laskenut polttoainenormia Euro 5:stä Euro 3:een. Käytännössä se tarkoittaa likaisempaa polttoainetta ja suurempaa rikkipitoisuutta, koska vaativampaa laatua ei pystytä tuottamaan kysyntää vastaavasti (Business Insider Polska, Money.pl).

Kuka maksaa Venäjällä

Ensimmäisinä maksavat kuluttajat ja maatalous. Krimillä yksityishenkilöiden polttoainemyynti keskeytettiin 21. kesäkuuta. Irkutskissa viranomaiset rajoittivat litramääriä ajoneuvoa kohti, kielsivät kanisteriostot ja asettivat etusijalle pelastuspalvelut ja maatalouden (Devdiscourse/Reuters). Putin myönsi, että polttoaineen saanti on turvattava ennen sadonkorjuuta (Rzeczpospolita). Tatarstanin maatalousministeri kehotti viljelijöitä pitämään varastoissa 10 päivän tai kahden viikon polttoainetarpeen (The Moscow Times).

Budjettivaikutus on todellinen. Venäjä maksaa jalostamoille niin sanottuja damper-tukia, joilla kotimaisia polttoainehintoja pidetään vakaampina. Toukokuussa tukisumma nousi yksin 204 miljardiin ruplaan. Lasku kasvaa huonoimpaan mahdolliseen aikaan: öljy- ja kaasutulot vähenivät tammi–toukokuussa 30 % vuodentakaisesta, ja liittovaltion alijäämä nousi 6,0 biljoonaan ruplaan (KSE Chartbook). Jalostamovauriot muuttavat myös viennin rakennetta. Diesel ja bensiini tuovat jalostusarvon takia enemmän rahaa kuin raakaöljy, jota myydään pienemmällä tuotolla barrelia kohti.

Venäjän armeija tuntee polttoainepulan todennäköisesti viimeisenä, koska sotilaskäyttö saa etusijan. Puolalaisanalyytikot ovat varoittaneet, että väitteet välittömästä rintamapolttoaineen loppumisesta ovat hypoteeseja, eivät todistettuja faktoja (Onet).

Euroopan ongelma on poliittinen, ei huoltoasemilla

Eurooppalaisille autoilijoille suora hintavaikutus näyttää rajalliselta. Venäläisen raakaöljyn suurempi virta maailmanmarkkinoille voi jopa painaa öljyn maailmanmarkkinahintaa hieman (Tagesschau). Varsinainen ongelma on EU:n pakotepäätöksissä.

Bulgarian ainoa suuri jalostamo, Lukoiliin kytkeytyvä Burgasin Neftochim, tuottaa arviolta 60 % maan polttoaineesta. Sofia käyttää riippuvuutta nyt perusteena EU:n ehdotettua 21. pakotepakettia vastaan. Paketti kiristäisi rajoituksia venäläiskytkentäiseen omistukseen. Bulgarian ulkoministeri kuvasi maan kantaa "varauksiksi", ei muodolliseksi vetoksi, mutta energiaperuste ohjaa neuvotteluja (BNR News, Euronews).

Unkarin riippuvuus on logistisen lisäksi tuottoisaa. Jalostajayhtiö MOL ostaa alennuksella venäläistä Urals-raakaöljyä, mutta hinnoittelee lopputuotteet maailmanmarkkinoiden Brent-viitehinnan mukaan. Erotus jää yhtiölle. Budapest on rakentanut tuon hintaeron varaan windfall-veron eli ylimääräisiin voittoihin kohdistuvan veron (24.hu). Tiukemmat pakotteet, jotka kaventaisivat Urals-alennusta, veisivät sekä MOL:n katetta että valtion veropohjaa.

KSE:n arvion mukaan 192 varjolaivaston tankkeria kuljetti venäläistä raakaöljyä tai öljytuotteita pelkästään huhtikuussa. Ukrainan iskut ja EU:n pakotteet osuvat saman öljyketjun eri kohtiin. Iskut luovat fyysistä niukkuutta Venäjän sisällä. Pakotteet yrittävät rajoittaa tuloja, joita Venäjä saa jäljellä olevasta viennistään. Niin kauan kuin jäsenmaat käyvät kauppaa jalostamoriippuvuuksistaan maalla ja varjotankkerit liikkuvat vapaasti merellä, kumpikaan väline ei toimi täysimääräisesti.